Kaapeli-TV:n tulevaisuus (mm.)

[Vesa]

Kaapeli-TV-jakelun alkuperäinen motiivi on ollut laatu. Poistuva analoginen (AM)
televisiojärjestelmä on kärsinyt eritoten monitie-etenemisestä. Kaapeli-TV-
operaattorin jakelema lähete on ongelmasta vapaa. Alunperin operaattoreilla
oli hyvin sijoitetut antennit lähetteen vastaanottoon, vaan nykyään operaattorit
eivät ilmeisesti enää käytä lähetyksiinsä ilmateitse vastaanotettua tavaraa.

Maanpäällisen verkon digitalisoituessa kilpailutilanne muuttuu. Monitie-etenemis-
ongelman poistuessa, omalla antennilla tapahtuva vastaanotto tarjoaa miltei
analogista kaapelijärjestelmää vastaavan laadun. Näin ollen ei tavallisella
TV-kuluttajalla ole enää tarvetta kalliille kaapeli-TV-liittymälle, kun pieni
investointi ulkoantenniin tarjoaa saman laadun. Parhaimmillaan DVB-T-lähete
vaatii vain yksinkertaisen sisäantennin.

Täten eräs keskipitkän aikavälin peruste kaapelimaksujen tulevallekin maksamiselle
on esim. uusien laiteinvestointien tarpeettomuus, kaapeli-TV-katsoja voi yhä
käyttää analogista laitteistoaan, odottaen markkinatilanteen stabiloitumista.
Kaapeli-TV-operaattorille analogisen jakamisen jatkuminen tarkoittaa nyky-
tilan jatkumista. Usein mainittu DVB-T-lähetteen muunnos analogiseksi koskenee
vain (suur)yhteisantenniverkkoja.

Em. taustaa vasten tarkasteltuna erityisesti liikenneministeriön ja osin Yleis-
radionkin kanta asettuu mielenkiintoiseen valoon. Tähänastinen kanta, että
maanpäällisen verkon digitalisointi tarkoittaa myös kaapeliverkon digitalisointia,
selkeästi tähtää DVB-T-verkon jakelijan (Digita) kilpailuaseman parantamiseen.
Voisi jopa väittää, että liikenneministeriön virkamiesten lausuntojen tavoitteena
on määräävä markkina-asema Digitalle TV-jakelun alalla. Herää kysymys virkamiesten
sidonnaisuuksista. Vähäarvoisempi kysymys on, vastaako suomalainen tekijänoikeus-
lainsäädäntö EU-säädäntöä, nyt kun sitä on perusteena käytetty.

Kaapeli-TV-operaattorin kannalta tilanne muistuttaa pokerinpeluuta. Lopettaessaan
analogiajakelun, ovat asiakkaat DVB-C-bokseineen lähellä maksu-TV-asiakkuutta.
Tällöin osa asiakkaista voi kyllä siirtyä DVB-T:n käyttöön. Eräänä perusteena voisi
käyttää HDTV:n tuloa ja sen vaatimaa kaistaa. Kuitenkin, kun seuraa sisällön-
tuottajien mustasukkaista suhtautumista tuottamaansa materiaaliin, ei oikein voi
uskoa HDTV:n tuloon, ainakaan perinteisessä yleisradio(broadcast)mallissa.
Todennäköisimmin tulevaisuuden HD-sisältö on maksu-TV:ta. Kustannuksista riippuu
kiinnostaako HDTV edes "edistyneitä" TV-kuluttajia, HD-tallenteiden
(katselulisenssien) osto voi olla mielekkäämpää. Näin ollen ei kaapelioperaatto-
reiden mahdollinen HDTV-peruste ole uskottava. Mahdollisesti lopettaessaan
analogialähetykset, herää siis kysymys, mitä tehdä vapautuvalla kaistalla? Kaukana
ei ole ajatus, että verkko- ja sisältöoperaattorius tulisi kuluttajalähtöisesti
ja kilpailuhenkisesti kaapeliverkoissa erottaa!

Globaalisti suomalainenkin digi-TV-siirtymä on ympäristömielessä kyseenalainen.
Poliitikot ovat vaatineet, että siirtymä on kansalaiselle edullinen. Laite-
valmistajat ovat totelleet, laitteet ovat halpoja. Halpuuden eräänä haitta-
puolena laitteita riivaa yletön lepotilan tehonkulutus. Stand-by-tilassa
digiboxit kuluttavat n. 5-30W. Suomessa, katsojien määrän ollessa pieni verrattuna
lähetysasemien määrään, siirtyminen DVB-T järjestelmään käytännössä siirtää
lähettimien tehonkulutuksen kotitalouksien tehonkulutukseksi. Lämmityskauden
aikana vaikutus on ympäristön kannalta positiivinen. Globaalisti tarkasteltuna
asia haisee.

Kiinassa on n. 350 miljoonaa analogista TV-vastaanotinta ja suhteessa paljon
vähemmän TV-lähetysasemia. Vanhojen teollisuusmaiden esimerkkiä seuraten, on
Kiinassakin kunnianhimoinen suunnitelma TV-verkon digitalisointiin.
Nyt, jos Kiina ja muut kehitysmaat ottavat käyttöön teollisuusmaissa "hiotut"
ratkaisut, ei hyvältä näytä. Esim. Kiinassa Suomenkin mallin mukaisten digiboxien
stand-by-kulutuksen kattamiseksi joudutaan rakentamaan uusia (ruskohiiltä polttavia)
voimalaitoksia.

Suomessa voi vain toivoa, että laitevalmistajat, poliitikkojen vaatimusten vastaisesti,
ja kuluttajien vaatimusten mukaisesti, tuovat markkinoille parempia laitteita. Paradok-
saalisesti politiikojen rooli on perinteisesti ollut estää pahimmat teknologiset yli-
lyönnit. Nyt kun poliitikot ovat ottaneet progressiivisen, teknologiaa ohjaavan roolin,
on seuraus varsin katastrofaalinen.

[Jack]

Hmm....
Ai että laatu.
Ettei olis myös määrä (kanava). ja parempi laatu?

Jatkosta vois ajatella miksei IPTV siis laajakaistan kautta tuleva levitys,
ja itse asiassa YLE kin vittaa tähän suuntaa.
10 vuoden päästä koko yle voi olla historiaa. Mutta todennäköisesti ei, jos
se huolehtii asiakkaistaan ja
tarjoaa myös hd-tasoa sohvaperunoille. Eikä pelota asiakkaittaan
digi-jutuilla....

Post by Vesa
Kaapeli-TV-jakelun alkuperäinen motiivi on ollut laatu. Poistuva analoginen (AM)

[eRej]

"Totuus on siellä jossain" - ja kuten lopussa totesitkin, tässä tapauksessa
poliittisissa päätöksissä.
Liikenneministeriön tuli näpäyttää vaalivoittajia ( jotka tästä asiasta
tietävät vielä vähemmän ), ja
"laajoissa tutkimuksissaan" päätyivät seuraamaan yksinkertaisesti Ruotsin
mallia.
Meillä mennään tässä aika hissukseen - siitä osoituksena sekin, ettemme
lähteneet Viron kanssa yhteiskokeiluihin
hd-lähetteiden kanssa pari vuotta sitten. Nyt meillä kaupataan
pesukonekaupoissa Korealaista 2-3 vuotta vanhaa tekniikkaa, ja köyhä kanssa
menee kyykkyyn...

eRej

Post by Vesa
Kaapeli-TV-jakelun alkuperäinen motiivi on ollut laatu. Poistuva analoginen (AM)
televisiojärjestelmä on kärsinyt eritoten monitie-etenemisestä. Kaapeli-TV-
operaattorin jakelema lähete on ongelmasta vapaa. Alunperin
operaattoreilla
oli hyvin sijoitetut antennit lähetteen vastaanottoon, vaan nykyään operaattorit
eivät ilmeisesti enää käytä lähetyksiinsä ilmateitse vastaanotettua tavaraa.
Maanpäällisen verkon digitalisoituessa kilpailutilanne muuttuu. Monitie-etenemis-
ongelman poistuessa, omalla antennilla tapahtuva vastaanotto tarjoaa miltei
analogista kaapelijärjestelmää vastaavan laadun. Näin ollen ei tavallisella
TV-kuluttajalla ole enää tarvetta kalliille kaapeli-TV-liittymälle, kun pieni
investointi ulkoantenniin tarjoaa saman laadun. Parhaimmillaan
DVB-T-lähete
vaatii vain yksinkertaisen sisäantennin.
Täten eräs keskipitkän aikavälin peruste kaapelimaksujen tulevallekin maksamiselle
on esim. uusien laiteinvestointien tarpeettomuus, kaapeli-TV-katsoja voi yhä
käyttää analogista laitteistoaan, odottaen markkinatilanteen stabiloitumista.
Kaapeli-TV-operaattorille analogisen jakamisen jatkuminen tarkoittaa nyky-
tilan jatkumista. Usein mainittu DVB-T-lähetteen muunnos analogiseksi koskenee
vain (suur)yhteisantenniverkkoja.
Em. taustaa vasten tarkasteltuna erityisesti liikenneministeriön ja osin Yleis-
radionkin kanta asettuu mielenkiintoiseen valoon. Tähänastinen kanta, että
maanpäällisen verkon digitalisointi tarkoittaa myös kaapeliverkon digitalisointia,
selkeästi tähtää DVB-T-verkon jakelijan (Digita) kilpailuaseman parantamiseen.
Voisi jopa väittää, että liikenneministeriön virkamiesten lausuntojen tavoitteena
on määräävä markkina-asema Digitalle TV-jakelun alalla. Herää kysymys virkamiesten
sidonnaisuuksista. Vähäarvoisempi kysymys on, vastaako suomalainen tekijänoikeus-
lainsäädäntö EU-säädäntöä, nyt kun sitä on perusteena käytetty.
Kaapeli-TV-operaattorin kannalta tilanne muistuttaa pokerinpeluuta. Lopettaessaan
analogiajakelun, ovat asiakkaat DVB-C-bokseineen lähellä
maksu-TV-asiakkuutta.
Tällöin osa asiakkaista voi kyllä siirtyä DVB-T:n käyttöön. Eräänä
perusteena voisi
käyttää HDTV:n tuloa ja sen vaatimaa kaistaa. Kuitenkin, kun seuraa sisällön-
tuottajien mustasukkaista suhtautumista tuottamaansa materiaaliin, ei oikein voi
uskoa HDTV:n tuloon, ainakaan perinteisessä yleisradio(broadcast)mallissa.
Todennäköisimmin tulevaisuuden HD-sisältö on maksu-TV:ta. Kustannuksista riippuu
kiinnostaako HDTV edes "edistyneitä" TV-kuluttajia, HD-tallenteiden
(katselulisenssien) osto voi olla mielekkäämpää. Näin ollen ei kaapelioperaatto-
reiden mahdollinen HDTV-peruste ole uskottava. Mahdollisesti lopettaessaan
analogialähetykset, herää siis kysymys, mitä tehdä vapautuvalla kaistalla? Kaukana
ei ole ajatus, että verkko- ja sisältöoperaattorius tulisi
kuluttajalähtöisesti
ja kilpailuhenkisesti kaapeliverkoissa erottaa!
Globaalisti suomalainenkin digi-TV-siirtymä on ympäristömielessä kyseenalainen.
Poliitikot ovat vaatineet, että siirtymä on kansalaiselle edullinen. Laite-
valmistajat ovat totelleet, laitteet ovat halpoja. Halpuuden eräänä haitta-
puolena laitteita riivaa yletön lepotilan tehonkulutus. Stand-by-tilassa
digiboxit kuluttavat n. 5-30W. Suomessa, katsojien määrän ollessa pieni verrattuna
lähetysasemien määrään, siirtyminen DVB-T järjestelmään käytännössä siirtää
lähettimien tehonkulutuksen kotitalouksien tehonkulutukseksi.
Lämmityskauden
aikana vaikutus on ympäristön kannalta positiivinen. Globaalisti tarkasteltuna
asia haisee.
Kiinassa on n. 350 miljoonaa analogista TV-vastaanotinta ja suhteessa paljon
vähemmän TV-lähetysasemia. Vanhojen teollisuusmaiden esimerkkiä seuraten, on
Kiinassakin kunnianhimoinen suunnitelma TV-verkon digitalisointiin.
Nyt, jos Kiina ja muut kehitysmaat ottavat käyttöön teollisuusmaissa "hiotut"
ratkaisut, ei hyvältä näytä. Esim. Kiinassa Suomenkin mallin mukaisten digiboxien
stand-by-kulutuksen kattamiseksi joudutaan rakentamaan uusia (ruskohiiltä polttavia)
voimalaitoksia.
Suomessa voi vain toivoa, että laitevalmistajat, poliitikkojen vaatimusten vastaisesti,
ja kuluttajien vaatimusten mukaisesti, tuovat markkinoille parempia laitteita. Paradok-
saalisesti politiikojen rooli on perinteisesti ollut estää pahimmat teknologiset yli-
lyönnit. Nyt kun poliitikot ovat ottaneet progressiivisen, teknologiaa ohjaavan roolin,
on seuraus varsin katastrofaalinen.

[Timiheli]

Post by eRej
Meillä mennään tässä aika hissukseen - siitä osoituksena sekin, ettemme
lähteneet Viron kanssa yhteiskokeiluihin
hd-lähetteiden kanssa pari vuotta sitten. Nyt meillä kaupataan
pesukonekaupoissa Korealaista 2-3 vuotta vanhaa tekniikkaa, ja köyhä
kanssa menee kyykkyyn...

Pääasia tekniikan valinnassa on, että se on toimiva. Sen ei ole tarkoitus
vaihtua joka toinen vuosi. Satelliittijakelussa on käytetty digitaalisia
tekniikoita jo ainakin 7 vuotta. Sinne on jälkikäteen saatu lisättyä
kotiteatteritason ääniominaisuuksia ja HD-kuvaa. Suuren yleisön ei ole
tarvinnut laitteitaan uusia ja enemmän vaatineet ovat saaneet vastinetta
tarpeisiinsa.
Jotkin "asiantuntijat" ovat väittäneet DVB-T -välitykseen valitun tekniikan
olevan vasta protoasteella ja toiset väittävät sitä jo vanhentuneeksi.
Normikatsojan kannalta oleellisinta on tekniikan toimivuus, laiteistojen
valinnanvara ja kohtuuhintaiset laitteistot. Nämä saavutetaan, kun valitaan
jo käytössä oleva tekniikka, eikä mitään kehittelyasteella olevaa.
Jälkikäteen katsottuna, päätös kohtuullisesta muutaman vuoden siirtymäajasta
on ollut todella kaukonäköinen ja hyvä päätös. Hitaammille
liikkeellelähtijöille tulee aina loppuviimein kiire.
Harri

[Reijo Korhonen]

Monitie-etenemis- ongelman poistuessa, omalla antennilla tapahtuva
vastaanotto tarjoaa miltei analogista kaapelijärjestelmää vastaavan
laadun. Näin ollen ei tavallisella TV-kuluttajalla ole enää tarvetta
kalliille kaapeli-TV-liittymälle, kun pieni investointi ulkoantenniin
tarjoaa saman laadun.

Eikö pitäsi verrrata analoginen-analoginen ja digitaalinen-digitaalinen
-pareja antenni ja kaapelipuolella.

Olenko vastaanottanut informaatiota oikein, jos sanon että kaapelipuolen
digilähetykset ovat parempia kuin antenniverkon digilähetykset.
Antenniverkon puolella ongelmana ovat liian pienet bittivirrat eli toisin
sanoen liian tiukka häviöllinen kompressointi, joka tekee
lähetyksdestä huonoa. Kuva on siis huono, mutta tarkka. Kuluttaja ei
välttämättä huomaa tätä, jos käy niin että kuvasta vaan puttuu
informaatiota. Mitenkä osaa kaivata sellaista mitä ei näe.

Eikö antennipuoloen ongelma ole se, että kun ennen oli yksi analoginen
kana yhtä kabnavaa kohden, niin nyt on tämän analogisen lähetyskaistan
käyttää yksi ainoa kanavanippu jossa kulkee neljä kanavaa +
lisäinformaatiota. Yksi analoginen kanava pitää siis kompressoida
neljänteen osaansa. Ja tämä käy parhaiten silloin, kun kuvassa ei ole
liikettä. Urheilua tulee siis vain yhdeltä kavavalta kanavanipussa ja
muutenkin rajumpaa toimintaa ei voi näyttää laadun kärsimättä
kaikilla kanavilla yhtä aikaa nipussa.

Onko tämä asia kaapelissa toisin eli kaapelissa bittivirrat ovat
isompia. Näin kuva on tarkka ja siinä on enemmän yksityiskohtia kuin
antennipuolella. Mutta onko edelleen niin, että jos tallantaa elokuvan
dvd:lle, niin kaupasta ostettu dvd on suuremmalla bittivirralla kuin
antenniverkon digiboksin kautta tullut elikuva, mutta myös suurempi kuin
kaapeliverkon digiboksin kautta tullut elokuva.

Eli onko laatusuhde digipuolella tämä antenniverkko - kaapeliverkko -
"aito kaupasta ostettu dvd"? Onko tästä pätevää tilastotietoa,
millaisia keskimääräisiä bittinopeuksia antenniverkossa,
kaapeliverkossa ja aidolla dvd:llä käytetään?

Jos haluan elokuvan TV:stä dvd:lle parhaalla laadulla, niin saanko sen
antenniverkon digiboksista paremmalla laadulla kuin kaapeliverkon
analogisesta lähetyksestä tallentamalla? Kaapeliverkon
analogialähetyksethän ovat lähes häiriöttömiä ja voin
dvd-tallentimessa käyttää XP-laatua.

[Ville Lehtisaari]

Post by Reijo Korhonen
Eikö antennipuoloen ongelma ole se, että kun ennen oli yksi analoginen
kana yhtä kabnavaa kohden, niin nyt on tämän analogisen lähetyskaistan
käyttää yksi ainoa kanavanippu jossa kulkee neljä kanavaa +
lisäinformaatiota. Yksi analoginen kanava pitää siis kompressoida
neljänteen osaansa. *snip*

Digitv.fi:n mukaan esimerkiksi (DVB-T) B -muksissa on 6 kanavaa. Kun
taas katselin oman digi-tölkkini kanavia, näyttäisi ainakin Tampereella
kaapelin "B" -muksista tulevan 8 tv-, ja vielä pari radiokanavaa lisäksi.

*snip* Ja tämä käy parhaiten silloin, kun kuvassa ei ole

Post by Reijo Korhonen
liikettä. Urheilua tulee siis vain yhdeltä kavavalta kanavanipussa ja
muutenkin rajumpaa toimintaa ei voi näyttää laadun kärsimättä
kaikilla kanavilla yhtä aikaa nipussa.

Tuo on täysin totta. Jos muksin joka kanavalla sattuu tapahtumaan niin
kuvanlaatu on varmasti kammottava.

Post by Reijo Korhonen
Onko tämä asia kaapelissa toisin eli kaapelissa bittivirrat ovat
isompia. Näin kuva on tarkka ja siinä on enemmän yksityiskohtia kuin
antennipuolella. Mutta onko edelleen niin, että jos tallantaa elokuvan
dvd:lle, niin kaupasta ostettu dvd on suuremmalla bittivirralla kuin
antenniverkon digiboksin kautta tullut elikuva, mutta myös suurempi kuin
kaapeliverkon digiboksin kautta tullut elokuva.

Taitaa olla siten, että kaapelissa "vanhan tv kanavan paikalla"
siirrettävässä kanavanipussa on hiukan enemmän tilaa "hyötykuormalle".
Johtunee siitä ettei niin radikaaleihin ennaltaehkäiseviin
virheenkorjaustoimiin tarvitse ryhtyä kuin DVB-T -verkon puolella. Tätä
hyötyä ei kuitenkaan käytetä kuvanlaadun parantamiseen vaan ylimääräsiin
kurakanaviin.

Post by Reijo Korhonen
Eli onko laatusuhde digipuolella tämä antenniverkko - kaapeliverkko -
"aito kaupasta ostettu dvd"? Onko tästä pätevää tilastotietoa,
millaisia keskimääräisiä bittinopeuksia antenniverkossa,
kaapeliverkossa ja aidolla dvd:llä käytetään?

Oman kokemuksen perusteella vuodesta 2001 lähtien satunnaiset äänitykeni
Tampereen Tietoverkossa (siis kaapeli) ovat bittinopeudeltaan siinä 3-4
megabitin välimaastossa. Jos oletetaan että kaksikerroksinen DVD -levy
sisältäisi 8 gigatavua materiaalia - ja tästä vaikka 6 Gt itse elokuvaa
- voidaan laskea keskimääräinen bittinopeus kun sovitaan kuvitellun
elokuvan pituus vaikka 2 tuntiin.

6 GB = 6000 MB = 48 000 Mb,

ja 2 tuntia vastaa 2x 3600 sekuntia....

48 000 Mb / 7200 s = 6,7 Mb/s

Tämä on noin kaksi kertaa enemmän kuin digi tv:ssä.

[Ville Lehtisaari]

Vesa kirjoitti:
*snip*

Post by Vesa
Globaalisti suomalainenkin digi-TV-siirtymä on ympäristömielessä kyseenalainen.
Poliitikot ovat vaatineet, että siirtymä on kansalaiselle edullinen. Laite-
valmistajat ovat totelleet, laitteet ovat halpoja. Halpuuden eräänä haitta-
puolena laitteita riivaa yletön lepotilan tehonkulutus. Stand-by-tilassa
digiboxit kuluttavat n. 5-30W. Suomessa, katsojien määrän ollessa pieni verrattuna
lähetysasemien määrään, siirtyminen DVB-T järjestelmään käytännössä siirtää
lähettimien tehonkulutuksen kotitalouksien tehonkulutukseksi.
Lämmityskauden
aikana vaikutus on ympäristön kannalta positiivinen. Globaalisti tarkasteltuna
asia haisee.

Eräs seikka mikä mielestäni myös haisee ovat maksu tv operaattorien
kylkiäisboksit. Kotipuolessa miettivät digiboksin hankintaa,
antennivastaanoton piirissä kun ovat. Tuumin siinä, että komeron
perällähän on pari vuotta pölyttynyt vanha satelliittidigiboksi. Tuo on
siis erään maksu tv firman purkki, joka on sittemmin kanavien
irtisanomisen jäljiltä jäänyt käyttämättä. Vaikutti alkuun hyvältä
idealta: vanhan purkinhan saisi hyötykäyttöön hommaamalla vain
älykortin, jolla ilmaiskanavat näkyisivät. Älykortin vuosimaksuun
varauduin, se oli muistaakseni 10 tai 20 euron luokkaa. Mutta ei,
ilmoittavat että tilatessani pelkät peruskanavat on korttimaksu 80 euroa
vuodessa. Totta jumalauta, tuolla hinnallahan saa jo uuden boksin
kaupasta ja pitäisi kestää kauemmin kuin vuoden. Tiedusteluuni tämän
rahastuksen perusteita vastasivat vain tylysti "uusien tilaajien
rasittavan järjestelmiä, josta seuraa todellisia kuluja". Arvelisin
ettei kyseessä ole Suomen ainoa toimiva digiboksi, jonka käyttö on
mielestäni perusteettomalla byrokratialla estetty. Ymmärrettäväähän tuo
firman haluttomuus jakaa puoli-ilmaiseksi ilmaisia kanavia, mutta on
tässä silti jotain mätää täyttää ihmisten nurkat tollasilla vehkeillä.
Toista kertaa en kyllä mene tuohon halpaan, että hankkisin jotain joka
vaatii vastaanottamaan vastaavaa kylkiäistauhkaa. En suosittele muillekaan.

[Vesa]

Tämänpäiväiset tapahtumat antavat aiheen hieman tarkentaa ao.
kannanottoa.

Suomalaisuuteen yleensä katsotaan liittyvän korruptoitumattomuus.
Nyt virkamieslausunnon (päätöksen?) "Analoginen kaapeli-TV-jakelu
on lopetettava viimeistään keväällä 2008." seurauksena kaapeli-TV-
operaattoreiden mahdollisuus kilpailla Digita Oy:n DVB-T-jakelun
kanssa ratkaisevasti heikkenee. Tutkimatta ei voi väittää mitään,
mutta virkamiesten toiminnan voi hyvinkin katsoa ulospäin näyttävän
korruptoituneelta.

Kaapeli-TV-liiton edustajan lausuma "Tarvitsemme taajuudet HDTV-
jakelua varten." on taktinen sumutusyritys. Kaapeli-TV-asiakkaan
annetaan ymmärtää, että analoginen jakelu lakkautetaan pakon edessä,
oli syy mikä tahansa. Oikea motiivi tietenkin on saada kaikkiin
asiakastalouksiin maksu-TV-laitteet (DVB-C-boksit).
HDTV-argumenttihän ei oikein ole uskottava, voi vaikkapa verrata
HD-DVD/Blueray-tallenteiden jakeluun. Yleisradio (broadcast) mallisena
jaettava HD-sisältö jää todennäköisesti "puhuva pää" tm. tyyppiseksi.

Nykyinen haave, että tulevaisuuden televisio olisi muuten nykyisen
kaltainen, mutta esim. elokuvat lähetettäisiin HD:nä on epärealistinen.
Kiinnostavat HD-sisällöt tullaan jakelemaan maksu-TV:nä, nykyistä
korkeampaan hintaan. On kyseenalaista ovatko katsojat valmiita maksamaan
sisällöstä, ainakaan jos eivät voi valita katseluaikaansa. Näin ollen
todennäköisin malli "pay per view" -tyyppinen, jossa katsoja voi valita
haluamansa sisällön haluamaansa aikaan. Tämänkaltaiseen jakeluun ei
kaista riitä kaapelissakaan. Viisaampaa onkin käyttää rahat HD-tallentei-
siin, jos se joskus sisällöntuottajien puolesta oikeasti onnistuu.

Post by Vesa
Kaapeli-TV-jakelun alkuperäinen motiivi on ollut laatu. Poistuva analoginen (AM)
televisiojärjestelmä on kärsinyt eritoten monitie-etenemisestä. Kaapeli-TV-
operaattorin jakelema lähete on ongelmasta vapaa. Alunperin operaattoreilla
oli hyvin sijoitetut antennit lähetteen vastaanottoon, vaan nykyään operaattorit
eivät ilmeisesti enää käytä lähetyksiinsä ilmateitse vastaanotettua tavaraa.
Maanpäällisen verkon digitalisoituessa kilpailutilanne muuttuu. Monitie-etenemis-
ongelman poistuessa, omalla antennilla tapahtuva vastaanotto tarjoaa miltei
analogista kaapelijärjestelmää vastaavan laadun. Näin ollen ei tavallisella
TV-kuluttajalla ole enää tarvetta kalliille kaapeli-TV-liittymälle, kun pieni
investointi ulkoantenniin tarjoaa saman laadun. Parhaimmillaan DVB-T-lähete
vaatii vain yksinkertaisen sisäantennin.
Täten eräs keskipitkän aikavälin peruste kaapelimaksujen tulevallekin maksamiselle
on esim. uusien laiteinvestointien tarpeettomuus, kaapeli-TV-katsoja voi yhä
käyttää analogista laitteistoaan, odottaen markkinatilanteen stabiloitumista.
Kaapeli-TV-operaattorille analogisen jakamisen jatkuminen tarkoittaa nyky-
tilan jatkumista. Usein mainittu DVB-T-lähetteen muunnos analogiseksi koskenee
vain (suur)yhteisantenniverkkoja.
Em. taustaa vasten tarkasteltuna erityisesti liikenneministeriön ja osin Yleis-
radionkin kanta asettuu mielenkiintoiseen valoon. Tähänastinen kanta, että
maanpäällisen verkon digitalisointi tarkoittaa myös kaapeliverkon digitalisointia,
selkeästi tähtää DVB-T-verkon jakelijan (Digita) kilpailuaseman parantamiseen.
Voisi jopa väittää, että liikenneministeriön virkamiesten lausuntojen tavoitteena
on määräävä markkina-asema Digitalle TV-jakelun alalla. Herää kysymys virkamiesten
sidonnaisuuksista. Vähäarvoisempi kysymys on, vastaako suomalainen tekijänoikeus-
lainsäädäntö EU-säädäntöä, nyt kun sitä on perusteena käytetty.
Kaapeli-TV-operaattorin kannalta tilanne muistuttaa pokerinpeluuta. Lopettaessaan
analogiajakelun, ovat asiakkaat DVB-C-bokseineen lähellä
maksu-TV-asiakkuutta.
Tällöin osa asiakkaista voi kyllä siirtyä DVB-T:n käyttöön. Eräänä
perusteena voisi
käyttää HDTV:n tuloa ja sen vaatimaa kaistaa. Kuitenkin, kun seuraa sisällön-
tuottajien mustasukkaista suhtautumista tuottamaansa materiaaliin, ei oikein voi
uskoa HDTV:n tuloon, ainakaan perinteisessä yleisradio(broadcast)mallissa.
Todennäköisimmin tulevaisuuden HD-sisältö on maksu-TV:ta. Kustannuksista riippuu
kiinnostaako HDTV edes "edistyneitä" TV-kuluttajia, HD-tallenteiden
(katselulisenssien) osto voi olla mielekkäämpää. Näin ollen ei kaapelioperaatto-
reiden mahdollinen HDTV-peruste ole uskottava. Mahdollisesti lopettaessaan
analogialähetykset, herää siis kysymys, mitä tehdä vapautuvalla kaistalla? Kaukana
ei ole ajatus, että verkko- ja sisältöoperaattorius tulisi
kuluttajalähtöisesti
ja kilpailuhenkisesti kaapeliverkoissa erottaa!
Globaalisti suomalainenkin digi-TV-siirtymä on ympäristömielessä kyseenalainen.
Poliitikot ovat vaatineet, että siirtymä on kansalaiselle edullinen. Laite-
valmistajat ovat totelleet, laitteet ovat halpoja. Halpuuden eräänä haitta-
puolena laitteita riivaa yletön lepotilan tehonkulutus. Stand-by-tilassa
digiboxit kuluttavat n. 5-30W. Suomessa, katsojien määrän ollessa pieni verrattuna
lähetysasemien määrään, siirtyminen DVB-T järjestelmään käytännössä siirtää
lähettimien tehonkulutuksen kotitalouksien tehonkulutukseksi.
Lämmityskauden
aikana vaikutus on ympäristön kannalta positiivinen. Globaalisti tarkasteltuna
asia haisee.
Kiinassa on n. 350 miljoonaa analogista TV-vastaanotinta ja suhteessa paljon
vähemmän TV-lähetysasemia. Vanhojen teollisuusmaiden esimerkkiä seuraten, on
Kiinassakin kunnianhimoinen suunnitelma TV-verkon digitalisointiin.
Nyt, jos Kiina ja muut kehitysmaat ottavat käyttöön teollisuusmaissa "hiotut"
ratkaisut, ei hyvältä näytä. Esim. Kiinassa Suomenkin mallin mukaisten digiboxien
stand-by-kulutuksen kattamiseksi joudutaan rakentamaan uusia
(ruskohiiltä polttavia)
voimalaitoksia.
Suomessa voi vain toivoa, että laitevalmistajat, poliitikkojen vaatimusten vastaisesti,
ja kuluttajien vaatimusten mukaisesti, tuovat markkinoille parempia laitteita. Paradok-
saalisesti politiikojen rooli on perinteisesti ollut estää pahimmat teknologiset yli-
lyönnit. Nyt kun poliitikot ovat ottaneet progressiivisen, teknologiaa ohjaavan roolin,
on seuraus varsin katastrofaalinen.