4:3-kuva 16:9-lähetteenä

[Turo Juurakko]

Yhä useampi tv-kanava on alkanut näyttää 4:3-kuvan 16:9-lähetteenä. Eli
kuvan pystysuuntaiset mustat reunat lisätään kuvaan jo lähetyspäässä,
eikä tv-vastaanottimessa. Saman olen havainnut myös
dvd/bluray-julkaisuissa, joissa vanha 4:3-kuva on tallennettu levyille
16:9-muotoisena mustine reunoineen.

Ilmeisesti tv-vastaanotinkanta on uudistunut jo siinä määrin, että
vanhanmalliset 4:3-putkinäytöt on syrjäytyneet marginaaliin. Niillähän
tuo kuva käsittääkseni näkyy "windowbox"-muotoisena, eli kuvaa kiertää
joka suunnassa mustat reunat...

[Ari Saastamoinen]

Yhä useampi tv-kanava on alkanut näyttää 4:3-kuvan
16:9-lähetteenä. Eli kuvan pystysuuntaiset mustat reunat lisätään
kuvaan jo lähetyspäässä, eikä tv-vastaanottimessa. Saman olen
havainnut myös dvd/bluray-julkaisuissa, joissa vanha 4:3-kuva on
tallennettu levyille 16:9-muotoisena mustine reunoineen.

Miks hukkaavat resoluutiota tohon, kun kaikki vastaanottimet osais sen
kuitenkin tehdä... Tai no yhden syyn oisin keksiä. Liian moni säätää
telkkarinsa sillain, että kuva venytetään sivusuunnassa, jos lähete on
4:3, ja kaikki näyttää kauhean lihavalta, ja maineestaan tarkka kanava
haluaa tehdä kuvansa tärvelemisestä hankalampaa.

[Turo Juurakko]

Post by Ari Saastamoinen

Yhä useampi tv-kanava on alkanut näyttää 4:3-kuvan
16:9-lähetteenä. Eli kuvan pystysuuntaiset mustat reunat lisätään
kuvaan jo lähetyspäässä, eikä tv-vastaanottimessa. Saman olen
havainnut myös dvd/bluray-julkaisuissa, joissa vanha 4:3-kuva on
tallennettu levyille 16:9-muotoisena mustine reunoineen.

Miks hukkaavat resoluutiota tohon, kun kaikki vastaanottimet osais sen
kuitenkin tehdä...

Miten tossa menee resoa hukkaan? Digitaaliset taulutelkkarithan
näyttävät saman verran pikseleitä tuli se kuva millaisena lähetteenä
tahansa...

Post by Ari Saastamoinen
Tai no yhden syyn oisin keksiä. Liian moni säätää
telkkarinsa sillain, että kuva venytetään sivusuunnassa, jos lähete on
4:3, ja kaikki näyttää kauhean lihavalta, ja maineestaan tarkka kanava
haluaa tehdä kuvansa tärvelemisestä hankalampaa.

Ohjelmavirrasta tulee jouhevampaa kun televisiot eivät räpsyttele 16:9-
ja 4:3-tilojen välillä (esim. mainoskatkot). Sit tekstityksille ja
muulle informaatiolle jää enemmän tilaa kuvaruudulla kun niitä mustia
reunojakin voi käyttää.

Joissain tapauksissa kanavat ovat lähettäneet 4:3-kuvaa venytettynä
16:9-suhteeseen jo lähetyspäässä (esim. Foxin Family Guy tai
Sinkkuelämää, en muista kanavaa), joten en tiedä tuosta maineesta...

[Ari Saastamoinen]

Post by Turo Juurakko
Miten tossa menee resoa hukkaan? Digitaaliset taulutelkkarithan
näyttävät saman verran pikseleitä tuli se kuva millaisena lähetteenä
tahansa...

Ainakin noi SD-lähetykset (Suurin osa telkkarinkattelusta tänä päivänä
lienee edelleenkin SD-kanavien katselua) on 720 (tai 702 riippuen
overscannivarasta, vaikka oli pari kanavaa 544 resoluutiollakin
lähetetty) pikseliä leveitä ihan siitä riippumatta, että onko se 4:3
vai 16:9. Ja tuo 720 kapeallamme alueelle mahdutettuna tarkoittaa
pienempiä pikseleitä eli suurempaa resoluutiota. Jos 720x576 lähete
siis lähetetään pillarboksattuna, niin näkyvän kuva-alan resoluutio on
vain 540x576 (mikäli laskin oikein). Toki sitten telkkari skaalaa
tuon sille sopivaan kokoon, mutta ei se kuvaan lisää informaatiota tuo
vaikka algoritmit ehkä osaavatkin interpoloida lisää pikseleitä.

Ja viehän noi reunat kapasiteettia pakatusta bittivirrastakin
vaikkakin pakkaunuvatkin melko pieneen.

Noitten HD-lähetysten resoluutioita en ole kattellut, ja toivon, että
niitten pikselimäärä vaihtelee sisällön mukaan, jolloin tuota
relosuutiohukkaa ei tapahtuisi.

[Reijo Korhonen]

Post by Ari Saastamoinen
Ainakin noi SD-lähetykset (Suurin osa telkkarinkattelusta tänä päivänä
lienee edelleenkin SD-kanavien katselua)

En tiedä mitä "viralliset tilastot" jos xsellaisia oikeasti missään
onkaan sanovat asiasta, mutta pääkavavista YLE1 YLE2 ja Nelonen näkyy
ilmaiseksi HD:nä, enkä tiedä ketään joka katsoisi noita ehdoin tahdoin
SD:nä. MTV3 taasen ei näy ilmaiseksi HD:nä, mutta sillä taasen on harvain
mitään katselukelpoista ohjelmaakaan, joten sitä tulee harvoin katsottuna
SD:nä joka minulle olisi mahdollista.

Olen sillä yavalla rajoitteelinen ihminen, että en viou katsoa typeriä ja
huonosti tehtyjä ohjelmia, joten putous ja sen kaikki variantit joita
MTV3-tehtailee niiden jo kaikki älykkäät ideansa näyttäneen tiiminsä
kanssa elikkä täyttä sontaa nykyään tuottavan tiiminsä kanssa jäävät
väliin, eikä sieltä juuri koskaan mitään muutakaan katsottavaa tule,
joten minä taidan olla szellainen ihmin en, joka pääosin katsoo
ilmaiskanavia, joilta tulee HD:tä.

On tietysti kummallista, että Suomessa ylipäätään tulee niin paljon
SD:tä. Jos nyt tehtäisiin minusta järkevä uudistus eli lopetetaan SD-
lähetykset kokonaan ja annetaan ihmisille parempaa TV-kuvaa ja kehitetään
TV-alaa, niin siitä tuskin nousisi sellaista hälyä kuin paljon
radikaalimmasta uudistuksesta aikoinaan, jossa lopetettiin aanalogiset
lähetykset kokonaan, jotta digitaalisuus saisi lisäpuhtia ja syrjäyttäisi
vanhanaikaisen analogian. Samalla syyllä voi sanoa, että SD-lährtykset
ovat vanhanaikaisia ja estävät TV-alaa kehittymästä sellaiseksi
bisnekseksi, jossa voi takoa rahaa.

Kyllä ihmiset valitsevat HD:n SD:n tilalle, jos saavat valita. Samoin
kuin valitsevat lomittamattoman kuvan lomitetun tilalle jos saavat
valita. Ja valitsevat järkevästi paketus kuvan järjettömästi pakatun
sijasta, jos saavat valita. MTV3-firmassa ei taida olla montaa ihmistä
enää töissä, muita kuin ne mainosajan myyjät, mutta eihän nekään ole
MTV3:lla töissä, vaan puhelinsoittofirmoissa. TV-ala ei taida olla
Suomessa kovin hyvässä hapessa eikä sen työpaikkamäärä tyida näytellä
kovin suurta roolia työpaikkakentässä Suomessa. YLEllä on varmaankin
paljon enemmä ihmisiä töissä kuin kaikilla muilla kaupallisilla TV-
firmoilla Suomessa yhteensä.

[Turo Juurakko]

Post by Reijo Korhonen

Post by Ari Saastamoinen
Ainakin noi SD-lähetykset (Suurin osa telkkarinkattelusta tänä päivänä
lienee edelleenkin SD-kanavien katselua)

En tiedä mitä "viralliset tilastot" jos xsellaisia oikeasti missään
onkaan sanovat asiasta, mutta pääkavavista YLE1 YLE2 ja Nelonen näkyy
ilmaiseksi HD:nä, enkä tiedä ketään joka katsoisi noita ehdoin tahdoin
SD:nä.

Hep. Mulla Ylen HD-kanavat pikselöivät sen verran, etten viitsi niitä
katsoa. Kolmen metrin katseluetäisyydeltä HD:n ja SD:n välillä ei
muutenkaan näy eroa (32 tuuman ruutu), ainakaan mun silmillä. Nelosen HD
ei ole pikselöinyt (ainakaan en ole havainnut), mutta eikö sieltä tule
pelkkää skaalattua SD:tä, ainakin ennen tuli...

Post by Reijo Korhonen
Olen sillä yavalla rajoitteelinen ihminen, että en viou katsoa typeriä ja
huonosti tehtyjä ohjelmia

Harva, jos kukaan katsoo typeriä ja huonosti tehtyjä ohjelmia.
Käsitykset typeryydestä ja huonosta vaan vaihtelevat.

[Ari Saastamoinen]

onkaan sanovat asiasta, mutta pääkavavista YLE1 YLE2 ja Nelonen näkyy
ilmaiseksi HD:nä, enkä tiedä ketään joka katsoisi noita ehdoin tahdoin
SD:nä.

Hep. Mulla Ylen HD-kanavat pikselöivät sen verran, etten viitsi
niitä katsoa. Kolmen metrin katseluetäisyydeltä HD:n ja SD:n

Toinen hep. Ja mullakin joskus oli joku ongelma noitten HD-kanavien
kanssa, enkä jaksanut ottaa selvää oliko häiriö väliaikainen vai ei,
niin kattelen SD:nä, kun en itse ainakaan normaalilta
katseluetäisyydeltä huomaa eroa kuin väritoiston dynamiikassa, ja
sekään ei ole iso. (Tosin ei noitten dynamiikassa käsittääkseni ihan
oikeasti olekaan eroa, krominanssin koodauksessa vain on isompi
resoluutio, mutta ehkä se sitten mun silmään näyttää paremmalta
dynamiikalta)

[Reijo Korhonen]

Post by Ari Saastamoinen

onkaan sanovat asiasta, mutta pääkavavista YLE1 YLE2 ja Nelonen
näkyy ilmaiseksi HD:nä, enkä tiedä ketään joka katsoisi noita
ehdoin tahdoin SD:nä.

Hep. Mulla Ylen HD-kanavat pikselöivät sen verran, etten viitsi
niitä katsoa. Kolmen metrin katseluetäisyydeltä HD:n ja SD:n

Toinen hep. Ja mullakin joskus oli joku ongelma noitten HD-kanavien
kanssa, enkä jaksanut ottaa selvää oliko häiriö väliaikainen vai ei,
niin kattelen SD:nä, kun en itse ainakaan normaalilta
katseluetäisyydeltä huomaa eroa kuin väritoiston dynamiikassa, ja sekään
ei ole iso. (Tosin ei noitten dynamiikassa käsittääkseni ihan oikeasti
olekaan eroa, krominanssin koodauksessa vain on isompi resoluutio, mutta
ehkä se sitten mun silmään näyttää paremmalta dynamiikalta)

Riippuu vähän ohjelmasta mitä katsoo, mutta kyllä minusta ihan
normaalinäön omaava pystyy erottamaan SD- ja HD-kuvan kun ne laitetaan
hänelle rinnakkain esille. Voit testata sitä vaikkapa HD-tasoisella
päättllä ja katsoa sillä HD ja SD-resoluutiolla tehtyä valokuvaa. Kyllä
SD-kuva on selkeästi pehmeämpi. Vasta testasin omalla nykymittapuun
mukaan pienellä TV:llä, 40-tuumaisella ja kahden metrin
katseluetäisyydellä ero HD ja SD-lähetykseen on helppo huomata. Näin
läheltä en normaalioloissa TV:tä katso, mutta kyllä eron näen myös kolmen
neljän metrin päästä normaalikatselupaikalta.

Riipuu tietysti TV:n koosta. Eihän näin pieniä 40-tuumaisia TV:tä juuri
myydä. Taitaa olla 50-tuumaa tai jo viime kisojen aikaan 55-tuumaa, mitä
ostetaan eniten, jonka voi pääyrllä m yös hintatasosta. 55-tuumaisiin asti
TV:t eivät masksa maltaita, vaan 500-1000 euroa.

4K-TV:t ovat sitten isoja, eihän muuten niiden hyvää kuvanlaatua
huomaisi. Mutta näköjään nittäkin saa alta tonnin 55-tuumaisina. Harmi,
että TV-ohjelmat ovat vielä Full-HD lomitettuna. Mitähän 4K-TV:n ostajat
katselevat? Kuvanparannuspöiirillä elikkä skaalaamalla tuotettua 4K-
kuvaa HD tai SD-lähetyksestä, sillä muutenhan kuva olisi postimerkin
kokoinen TV:n keskellä?

[Reijo Korhonen]

Post by Turo Juurakko

Post by Reijo Korhonen

Post by Ari Saastamoinen
Ainakin noi SD-lähetykset (Suurin osa telkkarinkattelusta tänä päivänä
lienee edelleenkin SD-kanavien katselua)

En tiedä mitä "viralliset tilastot" jos xsellaisia oikeasti missään
onkaan sanovat asiasta, mutta pääkavavista YLE1 YLE2 ja Nelonen näkyy
ilmaiseksi HD:nä, enkä tiedä ketään joka katsoisi noita ehdoin tahdoin
SD:nä.

Hep. Mulla Ylen HD-kanavat pikselöivät sen verran, etten viitsi niitä
katsoa.

Eihän sinulla ole aitoa nahdollisuutta valita SD- ja HD-lähetyksen
välillä. Sama kuin jos voisit valita hyvin toimivan Ladan ja rikkinäisen
edustus-Mersun välillä ja autolla pitäisi kaupassa käydä. Kummalla
lähtisit?

Post by Turo Juurakko
Kolmen metrin katseluetäisyydeltä HD:n ja SD:n välillä ei
muutenkaan näy eroa (32 tuuman ruutu), ainakaan mun silmillä. Nelosen HD
ei ole pikselöinyt (ainakaan en ole havainnut), mutta eikö sieltä tule
pelkkää skaalattua SD:tä, ainakin ennen tuli...

On totta, että minunkaan 32-tuunmaisellani ei juuri erota eroa SD- ja HD-
lähetyksen välillä. Mutta 40-tuumaisella erottaa. 55-tuumaisella varmaan
vieläkin selvemmin.

Minusta Nelonen lähettää nykyisin aidosti HD-ohjelmia ihan kuten Ylen-
kanavatkin ja pelkästään kun kuvalähde ei ole HD:tä, niin se skaalataan
kun muuta mahdollisuutta ei ole. Mutta se vanha Nelosen tapa, että
skaalataan SD-kavana HD:ksi on loppunut. Siinähän ohjelmalähteet
skaalatiin Nelosen päässä ensin SD:ksi, vaikka olisivat olleet alunperin
HD:tä ja sitten HD-kanavalle takaisin HD:ksi, joka oli tietysti yhtä
järjetöntä miltä se kuulostaakin, mutta tehtiin ilmeisesti jostakin
käytännön pakosta joka on poistunut.

Tuleehan TV:stä jopa 80-luvun retrosarjoja ja niissä kuvanlaatu on
kotoisan pehmeä oli TV-millainen tahansa, siitä syystä että
ohjelmalähteessä ei ole suurempaa resoluutiota.

Post by Turo Juurakko

Post by Reijo Korhonen
Olen sillä yavalla rajoitteelinen ihminen, että en viou katsoa typeriä
ja huonosti tehtyjä ohjelmia

Harva, jos kukaan katsoo typeriä ja huonosti tehtyjä ohjelmia.
Käsitykset typeryydestä ja huonosta vaan vaihtelevat.

No luulen että kyllä ihminen huomaa eron kun puhutaan lankkumaalarista ja
taidemaalarista ja siinäkin, kun haluat aitasi maalattua, tilaat
lankkumaalarin ja siinäkin huomaat oliko lankkumaalari hyvä tai huono.
Mielummin katselet sitä tasaiseksi maalattua aitaa kuin läikikästä. Tai
jos valitset taideteoksen, huomaat onko taiteilija teknisesti hyvä vai
huono ihan riippumatta siitä pidätkö teoksesta eli ostatko sitä vai et.
Kuitenkin on niin, että jos kuva on tehty teknisesti heikosti, tuskin
jaksat katsella sitä pidempään, vaikka periaatteessa pitäisitkin kuvasta.

Näin käy TV-ohjelmienkin kanssa. Kun ohjelmissa tekninen tekemisen taso
ei riitä, ei niitä jaksa katsella ja minusta MTV3:lla tekninen taso on
laskenut selvästi. Se tekninen taso on olemassa myös näyttelityössä MTV3:n
"suosikkiohjelmissa" ja ei sitä enää korkeaksi voi sanoa. Ei se
välttämättä näyttelijöiden vika ole, sillä ihan niin kuin ruuanlaitossa
ei mestarikokkikaan saa aikaan hyvää annosta, jos raaka-aineet ovat
kelvottomia. MTV3:lla ovat. Mutta onhan MTV3:lla myös suosikkisarja,
jossa näyttelijöinä ei ole edes alan koulutuksen saaneita ammattulaisia
ammattiaan harjoittamassa, vaan TV-tähtiä.

[u***@downunder.com]

On Fri, 22 Jan 2016 07:36:45 -0000 (UTC), Reijo Korhonen

Post by Reijo Korhonen
Tuleehan TV:stä jopa 80-luvun retrosarjoja ja niissä kuvanlaatu on
kotoisan pehmeä oli TV-millainen tahansa, siitä syystä että
ohjelmalähteessä ei ole suurempaa resoluutiota.

Puhumattakaan amerikkalaisista suoraan 60 Hz NTSC videolle kuvatusta
materiaalista, joka silloisen vaatimattoman konversiotekniikalla
muutettiin 50 Hz PALiksi. Kuvavirheiden välttämiseksi kuvaa piti
rajusti suodattaa. Kun näitä muinoin konvertoituja nauhoja esittää
tänä päivänä, kuva näyttää todella pehmeältä.

Tämän takia erityisesti vientiin tarkoitettuja amerikkalaisia
TV-sarjoja kuvattiin hyvin pitkään 16 mm filmille, jolloin kukin
lähettävä TV-asema skannasi paikallisesti kuvan filmiltä kunkin maan
standardin mukaisesti ja standardimuunnos jäi pois välistä.

[Reijo Korhonen]

Post by u***@downunder.com
On Fri, 22 Jan 2016 07:36:45 -0000 (UTC), Reijo Korhonen

Post by Reijo Korhonen
Tuleehan TV:stä jopa 80-luvun retrosarjoja ja niissä kuvanlaatu on
kotoisan pehmeä oli TV-millainen tahansa, siitä syystä että
ohjelmalähteessä ei ole suurempaa resoluutiota.

Puhumattakaan amerikkalaisista suoraan 60 Hz NTSC videolle kuvatusta
materiaalista, joka silloisen vaatimattoman konversiotekniikalla
muutettiin 50 Hz PALiksi. Kuvavirheiden välttämiseksi kuvaa piti
rajusti suodattaa. Kun näitä muinoin konvertoituja nauhoja esittää tänä
päivänä, kuva näyttää todella pehmeältä.

Juuri näitä tarkoitin. Kuva on suorastraan hellyttävä. Niin on muuten
tälläisten sarjojen eteneminenkin ja asioiden sympaattinen käsittelytapa.
Asiat etenevät hyvin hitaasti ja samalla toteutuu se tosiasia, että
tunteet ovat hitaita. Näissä sarjoissa asioitas käsiteltiin aivan eri
tavalla kuin nyt. Kyse oli suurista asioista ihmiselämässä, joihin usein
löytyi hyvä ratkaisi, mutta ei helposti eikä nopeasti.

Kun samaa käsitellään nykysarjassa, niin kaikki tapahtuu gyvin nopeasti,
mutta kaikki jää myös kesken ja ratkaisematta. Perusongelma jää, "shit
happens" ja sille ei vain voi mitään ja elämä jatkuu.

Post by u***@downunder.com
Tämän takia erityisesti vientiin tarkoitettuja amerikkalaisia TV-sarjoja
kuvattiin hyvin pitkään 16 mm filmille, jolloin kukin lähettävä TV-asema
skannasi paikallisesti kuvan filmiltä kunkin maan standardin mukaisesti
ja standardimuunnos jäi pois välistä.

Retro näkyisi näissä sarjoissa vaikka ne olisivat tehty nykytekniikalla.
Sinänsä jännää, että ei pehmeä kuva tuo tai vie noista sarjoista mitään
pois, sillä eivät ne olisi parempia jos ne oloisi tehty huipputerävällä
kuvalla. Huipputerävä kuva ei toisi niihin mitään lisää ja nyt tuon
pehmeän kuvan voi nähdä tyylinä, joka vie tuon ajan tunnelmaan, aikaan
jolloin kaikki tehtiin hitaammin, mutta syvällisemmin ja myös jyvät
ratkaisut oli mahdollista saavuttaa näin. Taiteenhan pitää antaa
ajattelemisen aihetta ja niin noistakin retrosarjoista on tullut
taidetta, ehkä vahoingossa tai tahallaan, mutta kuitenkin.

[u***@downunder.com]

Post by Turo Juurakko
Kolmen metrin katseluetäisyydeltä HD:n ja SD:n välillä ei
muutenkaan näy eroa (32 tuuman ruutu), ainakaan mun silmillä.

Vanha suositus oli, että katseluetäisyys SD televisiolle olisi 6 kuvan
korkeutta ja HD TVlle 3 kuvan korkeutta, jolloin MV putki-TVn juovat
tai värikuvaputken reikämaski ei näy. Tämä siis merkitsee 32 "
näytöllä 2,4 m ja 1,2 m, eli ei siis ihme, ettei 3 m
katseluetäisyydellä näy eroja :-)

Kunnolla ylösskannatulla SD materiaalilla FullHD näytöllä ei suinkaan
näy SDn yksittäisiä pikseleitä edes 1,2 m katseluetäisyydelläkään,
mutta toki kuva on huomattavasti pehmeämpi.

[Donkey Hottie]

Post by Reijo Korhonen

Post by Ari Saastamoinen
Ainakin noi SD-lähetykset (Suurin osa telkkarinkattelusta tänä päivänä
lienee edelleenkin SD-kanavien katselua)

En tiedä mitä "viralliset tilastot" jos xsellaisia oikeasti missään
onkaan sanovat asiasta, mutta pääkavavista YLE1 YLE2 ja Nelonen näkyy
ilmaiseksi HD:nä, enkä tiedä ketään joka katsoisi noita ehdoin tahdoin
SD:nä. MTV3 taasen ei näy ilmaiseksi HD:nä, mutta sillä taasen on harvain
mitään katselukelpoista ohjelmaakaan, joten sitä tulee harvoin katsottuna
SD:nä joka minulle olisi mahdollista.
Olen sillä yavalla rajoitteelinen ihminen, että en viou katsoa typeriä ja
huonosti tehtyjä ohjelmia, joten putous ja sen kaikki variantit joita
MTV3-tehtailee niiden jo kaikki älykkäät ideansa näyttäneen tiiminsä
kanssa elikkä täyttä sontaa nykyään tuottavan tiiminsä kanssa jäävät
väliin, eikä sieltä juuri koskaan mitään muutakaan katsottavaa tule,
joten minä taidan olla szellainen ihmin en, joka pääosin katsoo
ilmaiskanavia, joilta tulee HD:tä.
On tietysti kummallista, että Suomessa ylipäätään tulee niin paljon
SD:tä. Jos nyt tehtäisiin minusta järkevä uudistus eli lopetetaan SD-
lähetykset kokonaan ja annetaan ihmisille parempaa TV-kuvaa ja kehitetään
TV-alaa, niin siitä tuskin nousisi sellaista hälyä kuin paljon
radikaalimmasta uudistuksesta aikoinaan, jossa lopetettiin aanalogiset
lähetykset kokonaan, jotta digitaalisuus saisi lisäpuhtia ja syrjäyttäisi
vanhanaikaisen analogian. Samalla syyllä voi sanoa, että SD-lährtykset
ovat vanhanaikaisia ja estävät TV-alaa kehittymästä sellaiseksi
bisnekseksi, jossa voi takoa rahaa.
Kyllä ihmiset valitsevat HD:n SD:n tilalle, jos saavat valita. Samoin
kuin valitsevat lomittamattoman kuvan lomitetun tilalle jos saavat
valita. Ja valitsevat järkevästi paketus kuvan järjettömästi pakatun
sijasta, jos saavat valita. MTV3-firmassa ei taida olla montaa ihmistä
enää töissä, muita kuin ne mainosajan myyjät, mutta eihän nekään ole
MTV3:lla töissä, vaan puhelinsoittofirmoissa. TV-ala ei taida olla
Suomessa kovin hyvässä hapessa eikä sen työpaikkamäärä tyida näytellä
kovin suurta roolia työpaikkakentässä Suomessa. YLEllä on varmaankin
paljon enemmä ihmisiä töissä kuin kaikilla muilla kaupallisilla TV-
firmoilla Suomessa yhteensä.

Katson ilmaiskanavilta oikeastaan ainoastaan uutiset. Siis Yle ja Mtv3.
Ja aamu-tv:tä tulee katsottua joskus myös.

Ja ehdottomasti SD:nä. TV:n virkaa minulla hoitaa läppäri, ja siinä
VLC-player. Materiaali siihen tulee Raspberry Pi:llä olevasta VDR:stä,
ja siinä on HD:n osalta kovin rajoittunut IO: 100 megan netti joka on
toteutettu USB 2:n avulla; HD ei ole oikein hyvä laadultaan ja lisäksi
se siinä on tarpeettoman suuri resoluutio 2012 MacBook Airiini, joka ei
HD-kuvaa tue.

SD toimii siis ainakin minulle OK. Mutta tosi vähän tulee TV:tä
seurattua. Noiden ilmaisten uutisten lisäksi maksulliset CNN, BBC World
News, Bloomberry ja Al Jazeera Intl on ne mitä katson. Nauhoitan joitain
mielenkiintoisia aiheita muilta historia ja dokumenttikanavilta, sekä
maikkarilta nyt tuo Miehitetty -sarja menee "nauhalle" ja tulee
katsottua viikonloppuisin.


Näin täällä.

[Reijo Korhonen]

Post by Donkey Hottie
mielenkiintoisia aiheita muilta historia ja dokumenttikanavilta, sekä

Ylen Teemalta tulee näitäkin. HD:nä ;-)

Post by Donkey Hottie
maikkarilta nyt tuo Miehitetty -sarja menee "nauhalle" ja tulee
katsottua viikonloppuisin.

Pitääpä muistaa itsekin laittaa tuo ajastukseen. Siirsivät mokomat sen
alkamista, joten missasin alun.

[Mikko Tuumanen]

Post by Reijo Korhonen
onkaan sanovat asiasta, mutta pääkavavista YLE1 YLE2 ja Nelonen näkyy
ilmaiseksi HD:nä, enkä tiedä ketään joka katsoisi noita ehdoin tahdoin

Nelonen HD:n ilmaisuus nyt on vähän niin ja näin. Ainakin DNA:lla ja Soneralla
se vaatii korttipeliin ryhtymisen. (Ei tallennusta VDR:llä jne)

Post by Reijo Korhonen
Kyllä ihmiset valitsevat HD:n SD:n tilalle, jos saavat valita.

Olen melko varma, että Suomessa on kymmeniä ellei jopa satoja tuhansia ihmisiä,
jotka katsovat Ylen kanavat SD:nä vain koska SD-ykköselle pääsee painamalla
kaukosäätimen numeroa yksi. Suurelle yleisölle SD -> HD siirtymä tapahtuu
vasta, kun numerosta 1 tulee HD-ykkönen ilman kanavalistojen muokkausta.


HD-siirymästä oli äskettäin juttua Tekniikka & Taloudessa:

http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/samat-tv-ohjelmat-lahetetaan-suomessa-2-tekniikalla-miljoonien-ylimaaraiset-kustannukset-6243969

Melko joutava uutinen asiaa seuranneille, koska ei ollut uutisoitavaa tehdyistä
päätöksistä, vaan pelkästään halusta muuttaa aiemmin päätettyjä vuosilukuja.

Lisäksi pisti silmään kohta: "Suomalaisilla tv-kanavilla on paineita siirtyä
1920x1080 (1080p) kuvapisteen teräväpiirtolähetyksiin".

Olikohan tuo virhe ja tarkoitettiin 1080i:tä? Jos ei ollut, niin
kuulostaa aika kummalliselta lähteä siirtymään 1080p:hen. NorDig vaatii
nykyään laitteelta "MPEG-4 AVC ***@L4 SDTV + HDTV video", minkä tulkitsen
tarkoittavan "H.264 High Profile, Level 4", mikä ei vielä mahdollista
1080p50:n purkamista.

1080p:hen siirtyminen saattaisi siis vaatia taas digibokseja lähes kaikkiin
telkkareihin. Samalla vaivalla voisi yhtä hyvin siirtyä 4k:hon ja
videonpakkauksessa esim. h.265:een.

[Reijo Korhonen]

Post by Mikko Tuumanen
Lisäksi pisti silmään kohta: "Suomalaisilla tv-kanavilla on paineita
siirtyä 1920x1080 (1080p) kuvapisteen teräväpiirtolähetyksiin".
Olikohan tuo virhe ja tarkoitettiin 1080i:tä? Jos ei ollut, niin
kuulostaa aika kummalliselta lähteä siirtymään 1080p:hen. NorDig vaatii
tarkoittavan "H.264 High Profile, Level 4", mikä ei vielä mahdollista
1080p50:n purkamista.
1080p:hen siirtyminen saattaisi siis vaatia taas digibokseja lähes
kaikkiin telkkareihin. Samalla vaivalla voisi yhtä hyvin siirtyä 4k:hon
ja videonpakkauksessa esim. h.265:een.

Minusta siinä eui ole mitään erikoista, että on oaineita siirtyä
1080p:hen eli lomittamattomaan kuvaan. Juvasta tyulee taas parempi ja sen
lisäksi tämä on teknisesti paljon helpompi toteuttaa,koskalomittaminen
tarkoitaa sitä, että vain joka toinen pikselkirivi lähetätään ydessä ajan
jaksossa jos ne puuttuvat seuraavassa, niin silloinhan sinulla ei ole
koskaan tarkaa tietoa siitä, mitä kuvassa oikeasti on. Arvaat siis aina
puolet kuvainformaatiosta edellisen tiedon perusteella tai sitten toistat
sen vanhan, kun et tiedä miten ne muuttuivat. Lomituksen poistolle ei ole
kuulemma olemassa järkevää algoritmia ja sehän on selvää että ei sitä voi
ollakaan.

Noista teknisistä toteutusongelmista en osaa ottaa kantaa, mutta kun itse
TV on periaatteessa LCD-näyttö, niin se nimeomaan toistaa vallan hyvin
lomittamatonta kokonaista kuvaa. Minunkin jo vanhat TV:ni toistavat
vallan hyvin 1080p-kuvaa jota digiboksini keksii antaa onmmalla
mimnituksenooiistoalgoritmillaan, enkä näe mitä ongelmia sille tulisi jos
TV-signaalissa olisi 1080p-signaalia.

Kaistaahan lomittamaton kuva vie enemmän kuin lomitettu, onhansiinä
kaksinkertainen määrä informaatiota, mutta ei ilmeisesti sentään
kaksinkertaista määrää.

Sanoisin, että siirtyminen 4k-lähetyksiin olisi dekadin vaativampi
opetaatio kuin 1080p:hen siirtyminen jo siitäkin syystä, että lähes kaikki
TV:t menisivät uusiksi ja sen lisäksi lähetyskaista ei moista edes
kestäisi, joten ehkä vaikeusaste olisi potennssiin dekadi ;-) joten tuo
oli varmaan huumoria?

1080p50 taitaa olla eri asia kuin 1080p(25), johon siirtymitä varmaankin
ehdotettiin eikä nostamista saman tien kuvatiheyttäkin tuplaksi eli
kovainformaation nelinkertaistamista. Nimittäin tulkitsen kyllä
sanamuodon että nykyisestä 1080i lähetystavasta haluttaisin
lomittamattomaan 1090p lähetystapaan taikoittavan oletusdarvoisesti sitä,
että puhutaan löo,ituksesta, ei kuvatioheydestä ja jos kuvatiheyttäkin
haluittaisiin nostaa, siitä pitäisi mainita eriksaeen. Nimittäin
kuvatiheyden nosto muuttaa katseluelämystä sen verran rajusti, että ne
ko9keeiluelokuvat joissa tätä on kokeiltu, eivät ole saaneet
varauksetonta hyväksyntää ja kaistavaatimus on sen verran suuri, että
lähetyspään muutostarpeet ovat silloin paljon suuremmat ja totta kai ne
heijastuisivat myös katselupään muutostarpeiksi.

Eli pitää määritellä tarkkaan millaista muutosta haluaa ja sen jälkeen
vasta voi alkaa pohtimaan mitä sen toteuttaminen vaatii.

[Mikko Tuumanen]

Post by Reijo Korhonen
mimnituksenooiistoalgoritmillaan, enkä näe mitä ongelmia sille tulisi jos
TV-signaalissa olisi 1080p-signaalia.

Ongelma olisi se, että tähän mennessä HD-televisioilta ja HD-digibokseilta ei
ole vaadittu kykyä purkaa 1080p50 H.264 -videota, vaan vaatimusten alaraja on
asetettu nykyisen 1080i:n tienoille. Jos nyt siirryttäisiin 1080p50:een,
jouduttaisiin luultavasti ostamaan miljoonia digibokseja ja viemään vanhat
boksit kierrätykseen. Myös Raspberry pi:n käyttäminen videonpurkuun VDR:n
kanssa loppuisi siihen.

Post by Reijo Korhonen
Sanoisin, että siirtyminen 4k-lähetyksiin olisi dekadin vaativampi
opetaatio kuin 1080p:hen siirtyminen jo siitäkin syystä, että lähes kaikki
TV:t menisivät uusiksi ja sen lisäksi lähetyskaista ei moista edes

4k:hon siirtyminen ei aiheuta telkkareiden menemistä uusiksi
yhtään enempää kuin ana-digi -muutos tai SD-HD-muutos. Se hoituu
liittämällä telkkariin digiboksi.

Olisi suorastaan outoa, jos tilanteessa, jossa päivitetään tekniikkaa,
ja aiheutetaan tarve ostaa muutama miljoona digiboksi, ei tehtäisi kunnon
harppausta, vaan vain jokin pieni muutos, kuten i-p.

Olen toki samaa mieltä, että nykyinen 1080i ei ole mitenkään erityisen
hyvä idea, mutta olisiko 1080p25 parempi? Siihen siirtyessä välitettäisiin
kuvaa vain 25 ajanhetkestä sekunnissa nykyisen 50 sijaan. Joissain ohjelmissa
se voisi parantaa kuvaa, mutta joissain toisisaa taas huonontaa.

Post by Reijo Korhonen
kestäisi, joten ehkä vaikeusaste olisi potennssiin dekadi ;-) joten tuo
oli varmaan huumoria?

Ei suinkaan. Molemmissa tapauksissa kuluttaja menee kauppaan ja ostaa
digiboksin, kytkee piuhat ja totuttelee uuteen kaukosäätimeen ja siihen, että
joutuu käynnistämään yhden sijaan 2 laitetta. Vaikeusaste on täsmälleen sama.
Lähetyspään vaikeusaste on sivuseikka. Lähetyspäitä on kuitenkin vain muutama
ja vastaanottajia miljoonia.

Post by Reijo Korhonen
Eli pitää määritellä tarkkaan millaista muutosta haluaa ja sen jälkeen
vasta voi alkaa pohtimaan mitä sen toteuttaminen vaatii.

Aivan. 1080p25 mahtuu tuohon NorDig:n nykyiseen vaatimustasoon, eli
periaatteessa nykyiset telkkarit ja digiboksit voisivat sitä jo tukea,
jos ei muuten, niin "fake-interlaced"-tavalla, eli kuva merkitään
lomitetuksi, mutta sitten toisaalla ilmoitetaan, että ei se olekaan.
Näin kuva näkyy kaikilla nykylaitteilla, vaikka jotkut tekisivätkin
siihen turhan lomituksenpoiston.

Kun 1080p25:ttä voi jo lähettää nykylaitteillekin, niin tuota lehtijutun
kommenttia voi yrittää tietysti tulkita muullakin tavalla.
Jutussa ei mainittu, kuka oli sanonut, että on paineita. Olisko ollut
tomittajan oma kommentti?

Tarkoitettiinko siinä kuitenkin vain SD-HD-siirtymää ja "p" lisätty
loppuun sen enempää ajattelematta?

[Reijo Korhonen]

Post by Mikko Tuumanen
Lähetyspään vaikeusaste on sivuseikka. Lähetyspäitä on kuitenkin vain
muutama ja vastaanottajia miljoonia.

Keskustellaanpa tästä baikka erikseen. Eiu lähetyspään ongelnat ole
sivuseikka, sillä lähetettävän datamäärän on mahduttava nykyisille
kanavanipuille ja nehän ovat teknisesti niitä vanhoja analogosia kanavia
jotka eivät saa mennä päällekkäin tai muuten menevät sekaisin. Siirtokyky
on siis rajallinen. Jokainen muutos parempaa kuluttaa enemmän kaistaa.

Siirtyyhän siellä nykyäänkin paljon kamavia, ehkäpä jopa sata, en ole
laskenut, koska suurin osa on maksullisia elikkä siellä siirtyy ehkä 100
kabavaa ja minulla näkyy 15 maksutonta eli salaamatonta. Tyhjiä paikoja
ei ole, koko kapasitetti on käsittääkseni käytössä. Siirtokyky
radioteitse on rajallinebn luonnoinvara ja sen koko raja on kätiyääkseni
käytännössä jo nyt käytössä. Kun siirtotarpeet muuttuvat, nykyinen
siirtokapasiteetti on jaettava uudeleen tarvitsijoille,

Josa ajatellaan että i->p muutos voidaan ajatella karkeasti
kaksinkertaistavan kaistatarpeen, likkuuhanh siellä nyt kaksinkertainen
määrä dataa eli siellä likkuu sen jälkeen vain 50 kanavaa. Minua tuo ei
haittaa, jotain toista ehkä pahastikin. Voi olla että tehokkaaman
pakkauksen takia satan kasvu ei ole näin suurta, mutta pitäisi tietää
tarkasti miten pakataan, sillä liian tiukasta pakkaamisesta on
kuluttajapäässä ikäviä kokemuksia. Lähetys voi teknisesti olla tarkkaa,
mutta kun on pakattu liikaa, se purkautuu mössöksi, sillä siirtyvää
informaatiota ei ollut tarpeeksi kun pakkaus on häviöllistä.

Jos sen sijaan siirryttäisiin 4k-lähetyksiin, joissa tarvitaan rutkasti
enemmän kaistaa, niin montako kanavaa siellä liikkuisi?

Luulenpa että tässä asiassa ei kuluttajapäässä voi tapahtua mitään ennen
kuin lähetyspää on ratkaistu.

[PW]

Post by Reijo Korhonen
Siirtyyhän siellä nykyäänkin paljon kamavia, ehkäpä jopa sata, en ole
laskenut, koska suurin osa on maksullisia elikkä siellä siirtyy ehkä 100
kabavaa ja minulla näkyy 15 maksutonta eli salaamatonta.

Taidat olla kaapeliverkossa ja vastaanota vain siellä olevat DVB-T
kanavat, joita on 15 kpl.
DNA:n kaapeliverkossa on lähetyksessä miltein 170 DVB-C kanavaa.

Minulle 4k telkkarille ei ole mitään käyttöä ennen kuin pari
boxinvalmistajaa tuo markkinoille 4k boxit.

[Reijo Korhonen]

Post by PW

Post by Reijo Korhonen
Siirtyyhän siellä nykyäänkin paljon kamavia, ehkäpä jopa sata, en ole
laskenut, koska suurin osa on maksullisia elikkä siellä siirtyy ehkä
100 kabavaa ja minulla näkyy 15 maksutonta eli salaamatonta.

Taidat olla kaapeliverkossa ja vastaanota vain siellä olevat DVB-T
kanavat, joita on 15 kpl.
DNA:n kaapeliverkossa on lähetyksessä miltein 170 DVB-C kanavaa.
Minulle 4k telkkarille ei ole mitään käyttöä ennen kuin pari
boxinvalmistajaa tuo markkinoille 4k boxit.

Joo, kyllä minulle näkyy aoikamoinen määrä kavavien nimiä kanavalistassa,
mutta suurinta osaa en voi katsoa, koska kun valitse kanavan, TV sanoo
että palövelu on salattu. Se on siis maksukanava, jonka saa
katsottavakseen vaan erillisellä maksulla eli käytännössä maksukortilla.

Jokainen noista salatusta kanavasta kuluttaa kuitenkin kaistaa, jota
voisi käyttää esimerkiksi lomitettujen lähetysten muuttamiseksi
lomittamattomiksi niille kanaville, jotka minulla näkyvät.

ERi sinulla taida kyllä olla n4 digibiksillekaan käyttöä ennen kuin voi
sillä vastaanottaa 4k-signaalia ja sitä en tiedä SDuomessa tulevan
mistään. Vai onko sinulla toinen tieto? 4k-signaali tarvitsisi aika
paljon sitä siirtokaistaa, mutta se on nyt noiden 170-15 maksukanavan
käytössä. Pitäisi ehkä poistaa noita maksukanavia, että saisit yhden 4k-
kanavan mahtummaan rajalliseen lähetyskaistaan ;-(

[PW]

Post by Reijo Korhonen
ERi sinulla taida kyllä olla n4 digibiksillekaan käyttöä ennen kuin voi
sillä vastaanottaa 4k-signaalia

Tuosta ei niinkään ole kyse kohdallani!
Television nimellä suomessa myydään laitteita, joita en voi televisiona
käyttää vaan pelkkänä monitorina, kun niiden ominaisuudet eivät vastaa
vaatimuksiani.
Markkinoilla on pari digiboxia, jotka vastaavat vaatimuksiani.
Siksi ei 4K telkkarilla ole mitään virkaa, ennen kun 4K:n redusoivia
boxeja on tulossa markkinoille.

[PW]

Post by Reijo Korhonen
Joo, kyllä minulle näkyy aoikamoinen määrä kavavien nimiä kanavalistassa,
mutta suurinta osaa en voi katsoa, koska kun valitse kanavan, TV sanoo
että palövelu on salattu. Se on siis maksukanava, jonka saa
katsottavakseen vaan erillisellä maksulla eli käytännössä maksukortilla.

Ainoat vapaat HD-kanavat kaapeliverkossa on YLE:n HD:t. Kaikki muut
vapaat kanavat ovat SD-laadulla.

Millä pystyt toteamaan, että laitteesi pystyvät 1080p50 vastaanottoon,
kun YLE:N lähetekin on 1080i?

[Reijo Korhonen]

Post by PW

Post by Reijo Korhonen
Joo, kyllä minulle näkyy aoikamoinen määrä kavavien nimiä kanavalistassa,
mutta suurinta osaa en voi katsoa, koska kun valitse kanavan, TV sanoo
että palövelu on salattu. Se on siis maksukanava, jonka saa
katsottavakseen vaan erillisellä maksulla eli käytännössä maksukortilla.

Ainoat vapaat HD-kanavat kaapeliverkossa on YLE:n HD:t. Kaikki muut
vapaat kanavat ovat SD-laadulla.

Olet siis sellaisen operaattorin alueella jokla ei lähetä Nelosta HD:nä
ilmaiseksi. Minä en.

Post by PW
Millä pystyt toteamaan, että laitteesi pystyvät 1080p50 vastaanottoon,
kun YLE:N lähetekin on 1080i?

Laitan digiboksistani tulemaan TV:lle 1080p:tä. Kuten toisessa
viwestrissä sanoin, en voi tehdä viritintestiä, sillä en saa mistään
virittimelleni 1080p:tä. Mutta kun katson TV-mainoksia, niin kaikki TV:t
joissa sanotaan jotain jotai 1080i/1080p-asiasta, sanotaan että se tukee
1080p:tä eikä pelkästään 1080i:tä. Kun näin sanotaan, niin jos viritin ei
purkaisikaan 1080p:tä oikein kun 1080p-lähetykset alkavat, niin
silloinhan kaikki sellaiset televisiot saisi palauttaa tai vaatia hinnan
alennusta. Toteutuksesta en mitään tiedä, joten en tiedä mikä
lisähankaluus voi TV:llä olla purkaa antennista tulevaa 1080p:tä HDMI-
liitännästä tulevaan 1080p:hen verrattuna.

[Donkey Hottie]

Post by Reijo Korhonen

Post by PW
Ainoat vapaat HD-kanavat kaapeliverkossa on YLE:n HD:t. Kaikki muut
vapaat kanavat ovat SD-laadulla.

Olet siis sellaisen operaattorin alueella jokla ei lähetä Nelosta HD:nä
ilmaiseksi. Minä en.

Kyllähän ne ilmaiseksi näkyisi tässä Soneran kaapelissakin, mutta ei,
noille pitää olla CI+ paritus.

Ylen HD-kanaville ei tarvitse. Raspilla ei sitten katsota nuita.

.donkey

[Reijo Korhonen]

Post by Donkey Hottie

Post by Reijo Korhonen

Post by PW
Ainoat vapaat HD-kanavat kaapeliverkossa on YLE:n HD:t. Kaikki muut
vapaat kanavat ovat SD-laadulla.

Olet siis sellaisen operaattorin alueella jokla ei lähetä Nelosta HD:nä
ilmaiseksi. Minä en.

Kyllähän ne ilmaiseksi näkyisi tässä Soneran kaapelissakin, mutta ei,
noille pitää olla CI+ paritus.
Ylen HD-kanaville ei tarvitse. Raspilla ei sitten katsota nuita.
.donkey

Asian vierestä. Katsot Rasberryllä TV-kanavia antennista tai kaapelista,
antennijohdosta tulevasta signaalista kuitenkin eikä tcp/ip:nä elikkä
ethetnetjohdosta? Ei kai siinä viritintä ole vai onko sinulla sellainen
siihen liitettynä?

Entäs se katseohjelma? Oma kokemus katseluohjlmasta oli se, etä sen UI
oli äärimmäisen hidas, vaikka katselu toimi. XBMC oli käytössä.

[Donkey Hottie]

Post by Reijo Korhonen

Post by Donkey Hottie

Post by Reijo Korhonen

Post by PW
Ainoat vapaat HD-kanavat kaapeliverkossa on YLE:n HD:t. Kaikki muut
vapaat kanavat ovat SD-laadulla.

Olet siis sellaisen operaattorin alueella jokla ei lähetä Nelosta HD:nä
ilmaiseksi. Minä en.

Kyllähän ne ilmaiseksi näkyisi tässä Soneran kaapelissakin, mutta ei,
noille pitää olla CI+ paritus.
Ylen HD-kanaville ei tarvitse. Raspilla ei sitten katsota nuita.
.donkey

Asian vierestä. Katsot Rasberryllä TV-kanavia antennista tai kaapelista,
antennijohdosta tulevasta signaalista kuitenkin eikä tcp/ip:nä elikkä
ethetnetjohdosta? Ei kai siinä viritintä ole vai onko sinulla sellainen
siihen liitettynä?
Entäs se katseohjelma? Oma kokemus katseluohjlmasta oli se, etä sen UI
oli äärimmäisen hidas, vaikka katselu toimi. XBMC oli käytössä.

Mulla on olohuoneessa telkkarin takana Raspi, jossa vdr. Sillä voi tehdä
tallennuksia, joita voi katsoa verkossani esim. VLC-playerillä tai
BSPlayerilla. Ohjelmia voi katsoa myös suorana, jolloin vdr streamaa
ohjelmat selaimelle ja edelleen VLC-playerille.

UI mulla on siinä raspissa pyörivä vdramin-am, joka on siis web-sivu.
Sen kautta näkee ohjelmat, voi tehdä nauhoituksia ja hallinnoida
tallenteita. Siitä klikkaamalla saa kanavat näkymään suorana myös.

[Donkey Hottie]

Post by Reijo Korhonen

Post by Donkey Hottie

Post by Reijo Korhonen

Post by PW
Ainoat vapaat HD-kanavat kaapeliverkossa on YLE:n HD:t. Kaikki muut
vapaat kanavat ovat SD-laadulla.

Olet siis sellaisen operaattorin alueella jokla ei lähetä Nelosta HD:nä
ilmaiseksi. Minä en.

Kyllähän ne ilmaiseksi näkyisi tässä Soneran kaapelissakin, mutta ei,
noille pitää olla CI+ paritus.
Ylen HD-kanaville ei tarvitse. Raspilla ei sitten katsota nuita.
.donkey

Asian vierestä. Katsot Rasberryllä TV-kanavia antennista tai kaapelista,
antennijohdosta tulevasta signaalista kuitenkin eikä tcp/ip:nä elikkä
ethetnetjohdosta? Ei kai siinä viritintä ole vai onko sinulla sellainen
siihen liitettynä?
Entäs se katseohjelma? Oma kokemus katseluohjlmasta oli se, etä sen UI
oli äärimmäisen hidas, vaikka katselu toimi. XBMC oli käytössä.

Kolme viritintä on raspin usb-hubissa, yksi DVB-T/T2 ja kaksi DVB-C:tä
joissa toisessa on paritettu kortti ja paritusta tukeva Conax-paikka. Se
vaan ei tuo "digiboksi" kumminkaan tue sitä paritusta (näin ilmaisi
Soneran asiakaspalvelu kun ihmettelin asiaa).

.donkey

[Reijo Korhonen]

Post by Donkey Hottie

Post by Reijo Korhonen

Post by Donkey Hottie

Post by Reijo Korhonen

Post by PW
Ainoat vapaat HD-kanavat kaapeliverkossa on YLE:n HD:t. Kaikki muut
vapaat kanavat ovat SD-laadulla.

Olet siis sellaisen operaattorin alueella jokla ei lähetä Nelosta
HD:nä ilmaiseksi. Minä en.

Kyllähän ne ilmaiseksi näkyisi tässä Soneran kaapelissakin, mutta ei,
noille pitää olla CI+ paritus.
Ylen HD-kanaville ei tarvitse. Raspilla ei sitten katsota nuita.
.donkey

Asian vierestä. Katsot Rasberryllä TV-kanavia antennista tai kaapelista,
antennijohdosta tulevasta signaalista kuitenkin eikä tcp/ip:nä elikkä
ethetnetjohdosta? Ei kai siinä viritintä ole vai onko sinulla sellainen
siihen liitettynä?
Entäs se katseohjelma? Oma kokemus katseluohjlmasta oli se, etä sen UI
oli äärimmäisen hidas, vaikka katselu toimi. XBMC oli käytössä.

Kolme viritintä on raspin usb-hubissa, yksi DVB-T/T2 ja kaksi DVB-C:tä
joissa toisessa on paritettu kortti ja paritusta tukeva Conax-paikka. Se
vaan ei tuo "digiboksi" kumminkaan tue sitä paritusta (näin ilmaisi
Soneran asiakaspalvelu kun ihmettelin asiaa).

Kun ei ole rasp parittavien igiboksien listalle. Sinne pääsevät vain
laitteet, jotka salaavat HD-tallenteet niin, että että niitä ei voi
katsella tallentavan laitteen ulkopuolella, koska salausavain ei ole
tiedossa, vaan piiloissa tallentavassa laitteessa. Raspin toiteteutus ei
arvattavasti toimi näin ;-)

Asian voi kulemma kiertää niin erinäköisin vippaskonstein, jos pystyy
siirtämään paritukseen osallistubat palikat parituksen ajaksi
laitteeseen, joka on tuettujen parittavien laitteiden listalla ja sitten
parittavat laitteet takaisin raspiin. En ole kokeillut, sillä en halua
säätää tätä korttipeliä. Itselläni on Linux-digiboksi jossa on tietenkin
myös kuvaamasi tilanne.

[Mikko Tuumanen]

Post by Reijo Korhonen
Entäs se katseohjelma? Oma kokemus katseluohjlmasta oli se, etä sen UI
oli äärimmäisen hidas, vaikka katselu toimi. XBMC oli käytössä.

Rpihddevice raspi2:lla on riittävän nopea digiboksikäyttöön.
Raspi1:llä rpihddevicen valikot tomivat hieman turhan tahmeasti.

https://projects.vdr-developer.org/projects/plg-rpihddevice/


Onnistuisikohan skincurses+rpihddevice-yhdistelmällä saamaan tuon riittävän
nopeaksi myös raspi1:llä? Valikot pelkkää tekstiä ja video puretaan raudalla.

[Mikko Tuumanen]

Post by Reijo Korhonen
ei ole, koko kapasitetti on käsittääkseni käytössä.

Nykyisen kanavaniput ovat kyllä täynnä, mutta miten mahtaa olla
tv-toiminnalle varatun radiokaistan laita? En siis tiedä, mutta
veikkaan, että siinäkin voisi olla mahdollista tiivistää hieman.
Tosin kännykkänetti uhkaa lohkaista tv-puolelta osan itselleen.

DNA lähettää DVB-T2:ta SFN:nä kännykkämastoista, eli jokainen lähetin kattaa
pienehkön alueen. Viereinen lähetin on niin lähellä, että SFN toimii. Ja kun
mikään lähetin ei kuulu kovin kauas, periaatteessa kanavanippu voitaisiin
lähettää koko maahan eikä tarvittaisi kuin yksi 8 MHz:n kaista.

Käytännössä DNA:kin käyttää useampaa taajuutta ja matalalta lähettäminen
on kallista, koska lähettimiä tarvitaan paljon, mutta teoriassa
kanavanippuja voisi kai olla nykyisen 9 sijaan monta kymmentä, jos
todella haluttaisiin.

Post by Reijo Korhonen
Jos sen sijaan siirryttäisiin 4k-lähetyksiin, joissa tarvitaan rutkasti
enemmän kaistaa, niin montako kanavaa siellä liikkuisi?

SD:stä siirryttiin HD:hen ja radiokaistantarvetta ei tullut
lisää, koska kuva pakattiin paremmin (mpeg2 -> h.264) ja radiokaistaa
käytettiin tehokkaammin (T -> T2).

HD:sta 4k:hon siirtyessä varmaankin siirytään h.265:een, mikä
lähes puolittaa bittien tarpeen h.264:ään verrattuna, mutta
radiokaistan hyödyntämisessä tuskin on tulossa vastaavaa parannusta.
Jäihän sitä T2:sta pois ainakin ristipolarisaatio ja taajuushyppelyn
avulla toteutettava monen kanavanipun välinen tilastollinen multipleksaus,
mutta niiden käyttöönottamien olisi kallista eikä auttaisi erityisen paljon.

Karkeasti ottaen arvaisin, että 4k-siirtymä 2-3 kertaistaa
radiokaistantarpeen. Jos siis siirryttäisiin
lähetyksessä maanlaajuisiin T2 SFN:niin, niin 4k tv-kanavia voisi
mahtua ilmaan yhtä paljon, kuin nykyisiä kanavia.

Esteeksi muodostuu tietysti hinta. Muutaman kymmenen kanavanipun
lähetys sadoista kännykkkämastoista ei vaan nykyisessä taloustilanteessa
tule tapahtumaan.

[u***@downunder.com]

On Sat, 23 Jan 2016 11:01:45 -0000 (UTC), Mikko Tuumanen

Post by Mikko Tuumanen
DNA lähettää DVB-T2:ta SFN:nä kännykkämastoista, eli jokainen lähetin kattaa
pienehkön alueen. Viereinen lähetin on niin lähellä, että SFN toimii. Ja kun
mikään lähetin ei kuulu kovin kauas, periaatteessa kanavanippu voitaisiin
lähettää koko maahan eikä tarvittaisi kuin yksi 8 MHz:n kaista.

Tuota olen itsekkin ihmetellyt, mutta asiaa hankaloittaa ainakin kaksi
käytännön ongelmaa.

1.) Suomi ei ole saari, vaan joudutaan huomioiman naapurimaiden
kanavavaraukset. Nykytilanteessa yhden kanavanipun välittämiseen
tarvitaan 2-3 taajuutta eri puolilla maata. Jos naapurimaatkin
siirtyisivät SFN tekniikkaan ja taajuudet koordinoitaisiin maiden
välillä, silloin yksi maa voisi käyttää 1/2 tai 1/3 taajuuksista.
Esimerkiksi Venejä ja Ruotsi voisivat käyttää parittomat nippunumerot,
jolloin Suomi voisi käyttää parilliset numerot. Sitten tulee
ongelmaksi Norjan ja Viron kanssa jne.

2.) Toinen ongelma on kaupallisen television pyhä lehmä eli
alueellinen mainonta (ja YLEn alueelliset uutiset), kun SFN verkossa
pitäisi lähettää identtistä signaalia.

Post by Mikko Tuumanen
Käytännössä DNA:kin käyttää useampaa taajuutta ja matalalta lähettäminen
on kallista, koska lähettimiä tarvitaan paljon, mutta teoriassa
kanavanippuja voisi kai olla nykyisen 9 sijaan monta kymmentä, jos
todella haluttaisiin.

DNA käyttää vanhoja analogisen ajan kanavanumeroita ja yhden vanhan
300 m maston alueella on vain useamman kännykkämaston SFN verkko.

Tuosta SFN verkon kalleudesta en ole niin varma, koska yksittäisen
lähettimen tehot ovat hyvin vaatimattomia, ehkä vain satoja watteja.
Lähettimen pääteasteet ovat halvempia ja sähkön kokonaiskulutus on
merkittävästi pienempiä.

[u***@downunder.com]

On Sat, 23 Jan 2016 09:58:48 -0000 (UTC), Reijo Korhonen

Post by Reijo Korhonen
Josa ajatellaan että i->p muutos voidaan ajatella karkeasti
kaksinkertaistavan kaistatarpeen, likkuuhanh siellä nyt kaksinkertainen
määrä dataa eli siellä likkuu sen jälkeen vain 50 kanavaa.

Lomitus itsessään hankaloittaa pakkauksen tehokkuutta. Jos päästään
liikkeelle puhtaasta lomittamattomasta materiaalista, ei pakatun
materiaalin kapasiteettitarve kaksinkertaistu.

Elokuvatkin voisi ihan hyvin lähettää 1080p24 moodissa ja
digiboksi/näyttölaite voi konvertoida sen vaikka 300 Hz
liikekompensoinnilla.

Post by Reijo Korhonen
Minua tuo ei
haittaa, jotain toista ehkä pahastikin. Voi olla että tehokkaaman
pakkauksen takia satan kasvu ei ole näin suurta, mutta pitäisi tietää
tarkasti miten pakataan, sillä liian tiukasta pakkaamisesta on
kuluttajapäässä ikäviä kokemuksia. Lähetys voi teknisesti olla tarkkaa,
mutta kun on pakattu liikaa, se purkautuu mössöksi, sillä siirtyvää
informaatiota ei ollut tarpeeksi kun pakkaus on häviöllistä.

Tehokkaan pakkaamisen ehdoton edellytys on puhdas, kohinaton ja
pakkaamaton materiaali, josta sitten saa tehtyät liikevektorit ja
vastaanotin voi muodostaa välikuvat tasaisen liikken aikaansaamiseksi.

Post by Reijo Korhonen
Jos sen sijaan siirryttäisiin 4k-lähetyksiin, joissa tarvitaan rutkasti
enemmän kaistaa, niin montako kanavaa siellä liikkuisi?

Vaikka pikselien määrä tuplaantuisi kummassakin suunassa, ei "uusien"
pikselien arvot eroa tilastollisesti paljoakaan vierekkäisten
naapuripikselien arvoista, jolloin _erotuksen_ koodaamiseen tarvitaan
hyvin vähän bittejä. Lisäksi nopeassa liikkeessä silmä ei kuitenkaan
erota pieniä yksityiskohtia, joten tuosta 4k moodista on iloa
erityisesti tarkkojen taustakuvien tai yhtenäisesti liikkuvien
objektien koodaamiseen.

Toinen kysymys on se, onko Suomessa järkevää ylläpitää maanpäällistä
TV-verkkoa. Kaupungeissa on kuitenkin kaapeli-TV tai tarpeeksi
asiakkaita mobiiliverkkojen ylläpitämiseen.

Harvaan asutulla maaseudulla taas olisi luontevaa käyttää
satelliittijakelua. Ilmeisesti YLE ja politikot pelkäsivät, että jos
suomalaiset hankkivat laajamitaisesti satelliittivehkeitä, sieltä ei
katsottaisikaan kotimaisia propagandakanavia, vaan houkutus katsoa
ulkomaisia kanavia olisi liian suuri :-)

[Reijo Korhonen]

Post by Mikko Tuumanen

Post by Reijo Korhonen
mimnituksenooiistoalgoritmillaan, enkä näe mitä ongelmia sille tulisi
jos TV-signaalissa olisi 1080p-signaalia.

Ongelma olisi se, että tähän mennessä HD-televisioilta ja
HD-digibokseilta ei ole vaadittu kykyä purkaa 1080p50 H.264 -videota,
vaan vaatimusten alaraja on asetettu nykyisen 1080i:n tienoille.

Onko tämä vaatimuksiin perustuva teorian tieto vaiko se tilanne, joka
laitteissa oikeasti on? Minulla itselläni on sama ongelma kuin kaikilla
yksittäisillä kuluttajilla. Näen miten onat TV:ni toimivat, en toisten.
Omat laitteeni toistavat 1080p signaalin hienosti. Viritimtoiminnot ovat
silloin olleet digiboksin puolella ja signaali tulee HDMI-liitännän
puolelta, ei antennijohdosta.

Ja ei se digiboksikaan ole saanut 1080p-signaalia purettavakseen
antennijohdosta mutta ehkäpä se on sitä saanut esimerkiksi videoita
toistaessaan, tämä kun on ns. mediakeskus joka toistaa mitä vaan löydän
verkostani. Vielä en ole löytänyt mitään jota se ei toistaisi, mutta 4k-
ohjelmalähteitä en esimerkiksi ole löytänyt kun en teknisten kokeilujen
vuoksi jaksa säätää, kun kerran minulla ei ole 4k-TV:täkään.

En siis tiedä purkaako TV:ni 1080p signaalia viritintoiminnollaan vai ei
kun en ole päässyt testaamaan. Kaikki riippuu raudasta eli jos
rautanopeus loppuu kesken, niin sitten ei jaksa, mutta itse ohjelmisto-
osuuden voi päivittää.

Post by Mikko Tuumanen
Jos nyt
siirryttäisiin 1080p50:een, jouduttaisiin luultavasti ostamaan miljoonia
digibokseja ja viemään vanhat boksit kierrätykseen. Myös Raspberry pi:n
käyttäminen videonpurkuun VDR:n kanssa loppuisi siihen.

Raspberry on hieno laite 25 eurolla ja minullakin on pari sellaista ja
mediajakelukin on ollut kokeilussa. No, tptuuden nimessä ongelma siinä
oli käyttöliittymän puolella eli äpäkäytännöllisen hidas käyttöliittymä,
vaikka itse kuvan näyttö toimikin. En pitäisi tätä laitetta regerenssinä
siitä, millainen lähetyksen pitää olla, että kuluttajapää pärjää ;-)

[Mikko Tuumanen]

Post by Reijo Korhonen
Onko tämä vaatimuksiin perustuva teorian tieto vaiko se tilanne, joka
laitteissa oikeasti on?

Tuota voisi yrittää selvittää tutkimalla digiboksipiirien
tarjontaa ja hintaa muutamalta viime vuodelta. Telkkarien
teknisissä tiedoissa tuota ei kerrota. Oletan, että valmistajat
eivät lähde huvikseen tukemaan h.264 level 4.2:ta ellei ominaisuus
sattumalta sisälly käytettäään SOC:iin.

Post by Reijo Korhonen
En siis tiedä purkaako TV:ni 1080p signaalia viritintoiminnollaan vai ei
kun en ole päässyt testaamaan. Kaikki riippuu raudasta eli jos

Monet telkkarit toistavat nykyään videota dlna:n kautta.
Voisihan sitä esim. tallentaa pätkän videota televisiosta,
tehdä lomituksenpoiston, pakata 1080p50:ksi ja kokeilla
soittaa sitä dlna:n kautta.

Pakkasin kokeeksi pätkän TV2 HD:lta tullutta videota kahteen
kertaan, siis:

avconv -i 00002.ts -flags +ildct+ilme -vcodec libx264 -b 15000k -preset medium -acodec copy -r 25 -y /tmp/1080i.ts
avconv -i 00002.ts -vf yadif=mode=1 -vcodec libx264 -b 15000k -preset medium -acodec copy -r 50 -y /tmp/1080p50.ts

Ensimmäinen näkyy telkkarin dlna:lla, jälkimmäinen ei.

[Reijo Korhonen]

Post by Reijo Korhonen
Onko tämä vaatimuksiin perustuva teorian tieto vaiko se tilanne, joka
laitteissa oikeasti on?

Tuota voisi yrittää selvittää tutkimalla digiboksipiirien tarjontaa ja
hintaa muutamalta viime vuodelta. Telkkarien teknisissä tiedoissa tuota
ei kerrota. Oletan, että valmistajat eivät lähde huvikseen tukemaan
h.264 level 4.2:ta ellei ominaisuus sattumalta sisälly käytettäään
SOC:iin.

Kun katson errän vltakunnalisen kodinkoneliikkeen mainostehteä, niin sen
TV-tarjonnassa jokiasees TV:ssä joss mainitaan tukeeko se 1080p:tä vai,
sanotaan että 1080p ja missään ei sanota että 1080i. Tosin kaikista
TV:stä tätä ei mainita ollenkaan, vaikka nekin ovat uuusinta uutta.

Noista TV:tä muuten 40-tuumainen maksoi 369 euroa, joten tutuu että jos
jollakin on 1080i-TV, niin siihen ei kannata mitään digiboksia kylkeen
laittaa kun sekin taitaa maksaa satasen tai kaksi ja loipputulos olisi
se, että ei siinä 1080-i TV:ssä kuitenkaa 1080p eli parempi kuva näkyisi.

Mutta minulla ei ole itselläni havaintoa 1080i-TV:stä, joten edelleen jä
arvailun var5aan, montako niitä Suomessa oikeasti on. Minulle kyllä jää
tämäönkin pintaopuolisen mainosselailun jälkeen kuvaa, että 1080i-TV:tä
ei voi olla merkittäviä määriä ja 1080i-TV:den olemassaolo ei voi o9lla
järkevä syy estää 1080-->1080p siirtymä TV-lähetyksissä.

Post by Reijo Korhonen
En siis tiedä purkaako TV:ni 1080p signaalia viritintoiminnollaan vai
ei kun en ole päässyt testaamaan. Kaikki riippuu raudasta eli jos

Monet telkkarit toistavat nykyään videota dlna:n kautta.
Voisihan sitä esim. tallentaa pätkän videota televisiosta,
tehdä lomituksenpoiston, pakata 1080p50:ksi ja kokeilla soittaa sitä
dlna:n kautta.

Tällä ei voi ikävä kyllä tehdä kattavaa testiä, sillä dlna:n toteus
vaihtelee ja se näyttää oevan hyvin löysä standardi jota kukin toteuttaa
ommalla tavalla. Siinä on itse asiassa kaksi liikubvaa maalia, on
lähetyspää elikkä serveri ja asiakaspuoli elikkä TV. TV:n purku ei
välttämättä käytä samaa purkutapaa dlna:ssa kuin TV-signaalin purussa.
Joskus nuo liikkuvat maalit kohtaavat, joskus ei.

Pakkasin kokeeksi pätkän TV2 HD:lta tullutta videota kahteen kertaan,
avconv -i 00002.ts -flags +ildct+ilme -vcodec libx264 -b 15000k -preset
medium -acodec copy -r 25 -y /tmp/1080i.ts avconv -i 00002.ts -vf
yadif=mode=1 -vcodec libx264 -b 15000k -preset medium -acodec copy -r 50
-y /tmp/1080p50.ts
Ensimmäinen näkyy telkkarin dlna:lla, jälkimmäinen ei.

Juu, mutta saisit tehdä vielä paljon salapoliisityötä ennen kuin
tietäisit miksi ei.

[Ari Saastamoinen]

Onko tämä vaatimuksiin perustuva teorian tieto vaiko se tilanne, joka
laitteissa oikeasti on? Minulla itselläni on sama ongelma kuin kaikilla

Voi olla, että modernit laitteet osaisivat jo parempaakin, mutta
ainakin jokunen vuosi sitten yleisimmin käytössä olevat chipsetit osas
korkeintaan 1080i:tä. Ja eiköhän ainakin halvimmat boksit käyttäneet
noita yleisimpiä chippejäkin.

Raspberry on hieno laite 25 eurolla ja minullakin on pari sellaista ja
mediajakelukin on ollut kokeilussa. No, tptuuden nimessä ongelma siinä

Mä olen kanssa muutamaan otteeseen pohtinut, että pitäiskö tollainen
ostaa, mutta en kyllä ole keksinyt sille mitään käyttöä.

[Reijo Korhonen]

Post by Ari Saastamoinen

Post by Reijo Korhonen
Raspberry on hieno laite 25 eurolla ja minullakin on pari sellaista ja
mediajakelukin on ollut kokeilussa. No, tptuuden nimessä ongelma siinä

Mä olen kanssa muutamaan otteeseen pohtinut, että pitäiskö tollainen
ostaa, mutta en kyllä ole keksinyt sille mitään käyttöä.

Jos sinulla on tietokoneelle käyttöä, niin on raspberryllekin. Sehän
toimii verkossa serverinä ja tekee mitä tietokoneet yleensä tekevät,
ajavat ohjelmia.

Jos en väärin tulkinnut, uusimmassa raspberryssa voi ajaa jotain
Windows10-versiota ja käyttä sitä vaikka netissä surffaamiseen. Ja
kyllähän sitä on voinut tehdä alun alkaen Raspberryn virallisella debian-
käyttikselläkin, mutta sitä taitaa olla rajoittanut vähäinen muistin
määrä. Minulla ainakin Firefox vie ohjelmista ylivoimaisesti eniten
muistia siksi, että en jaksa sulkea välilehtiä kun niissä voi olla
hyödyllistä tietoa. Niinpä välilehtiä on sadoittain auki ja muistia kuluu
gigoittain ;-) Tälläiseen käyttön raspberry ei sovi.

Se mitä olen seurannut muiden touhuja, niin kaikenlaisten robottien ja
säätimien ja ohjainten tekeminen raspberryllä on suosittua. Se kun vie
vähän virtaa ja voi olla aina päällä ja tehdä hommiaan.

[Ari Saastamoinen]

Jos sinulla on tietokoneelle käyttöä, niin on raspberryllekin. Sehän
toimii verkossa serverinä ja tekee mitä tietokoneet yleensä tekevät,
ajavat ohjelmia.

Toki. Mutta en mä kotona mitään serveriä tartte, tää yksi
työpöytäwindowsi on ihan riittävästi (eikä tätä voi raspilla korvata,
kun ei siinä kuitenkaan riitä teho peleihin joita aina välillä
pelaan). Ja se ISP:in laitehuoneessa oleva palvelin taas .. emmä sen
tilalle mitään raspia kehtaa viedä. Ja muutenkin saattais olla
järkevää hukata se hardis kokonaan, ja siirtyä siinä
virtuaalikoneeseen.

käyttikselläkin, mutta sitä taitaa olla rajoittanut vähäinen muistin
määrä. Minulla ainakin Firefox vie ohjelmista ylivoimaisesti eniten

Vähäinen muistin määrä.. No ei tosta sitten serveriksikään ole, kun
pelkän maililaatikon koko on satoja megoja, ja eri mailifolderit
yhteensä muutaman gigan.

[Reijo Korhonen]

Post by Ari Saastamoinen

käyttikselläkin, mutta sitä taitaa olla rajoittanut vähäinen
muistin määrä. Minulla ainakin Firefox vie ohjelmista ylivoimaisesti
eniten

Vähäinen muistin määrä.. No ei tosta sitten serveriksikään ole, kun
pelkän maililaatikon koko on satoja megoja, ja eri mailifolderit
yhteensä muutaman gigan.

Ei sinulla kaikki mailit ole missään koneessa nytkään käyttömuistissa
vaan tallennemuistissa. Koska Raspberry on täysiverinen tietokone, se
toki osaa käyttää kaikkia tallennemuisteja kuten muutkin tietokoneet.

Vihjeen siitä mitä kaikkea Raspbellä voi tehdä antavat
kännykkäsovellukset, joita on hyvin monenlaisia. Raspberry kun perustuu
kännykkäpiireihin ja kun niitä nykymaailmassa tehdään massoittain jotta
ihmuisille saataisiin jokaiselle kännyköitä, ja kännykkäpiirejä tekevät
sopimusvalmistajat, niin on opittu tekemään kännykkpiirejä halvalla.
Siksi Rapberry on niin halpa.

Raspberry ei ehkä kilpaile virtuaalikoneiden kanssa tasavertaisesti, vaan
sen paikka on pikemminkin siellä missä tarvitaan fyysinen tietokone.
Kuten vaikka robotin tai minkä tahansa lelun sisällä. Raspberryssä on
kytkentäpiikit, joilla siihen saa kytkettyä jos jonkinlaista anturia, tai
moottoria joita se voi säätää.

Raspberry onkin eräs näkökulma nykyisin hyvin suosittuun
mikrokytkinleikittelyyn. Arduino on mikrokytkin, johon noita antureita ja
moottoreita on saanut halvalla eli kymmenillä euroilla jo pitkään ja
kokeilupiirikytkentöjä on ollut helppo tehdä. Mikrokytkin on nopea, mutta
sitä ei saa kovin monimutkaista logiikkaa tekemään, kun muistia on vähän
ja ohjelmointikielenä on puhdas C ja apukirjastoja, joiden varaan
logiikoita tehdään ei juurikaan ole. Raspberry on mikrokytkimeen nähden
hitaampi, mutta tietenkin tietokoneena hyvinkin nopea ihmisen
näkökulmasta ja siihen saa suuremman muistin ansiosta tehtyä niin
nonimutkaisen logiikan kuin ihminen vain pystyy tuottamaan ja
hallitsemaan ja käytössä ovat kaikki Linuxin apukirjastot ja rajapinnat.

Raspberryn käyttökohteita on vaikea määritellä kattavasti, mutta
luovuuteen ja leikimielisyyteen se minusta liittyy. Paljon on aikuisten
leikkiä, mutta osa siitä leikistä voi muuttua myös tuotannoksi, ihan
oikeiksi teollisiksi tuotteiksi. Myös tutkijat ja innovoijat käyttävät
Raspberryä. Sillä saa monet ideat toteutettua kohtuukustannuksin ja
nopeasti.

On myös lukemattomia tapauksia, joissa tuotteiden sarjat ovat niin
pieniä, että niihin ei kannata omaa piirisarjaa suunnitella, oman
piirisarjan suunittelu kun on kallista ja pienen erän tuottaminen myös,
ja kustannukset menevät alas tuotetta kohti vasta pitkissä sarjoissa,
mutta Raspberry on riittävän halpa ja monipuolinen, jotta se tekee saman
kuin minkä oma piirisarjakin tulisi tekemään.

[Ari Saastamoinen]

Ei sinulla kaikki mailit ole missään koneessa nytkään käyttömuistissa
vaan tallennemuistissa. Koska Raspberry on täysiverinen tietokone, se

Ei mutta, jos postilaatikosta etsitään jotain, sitä järtestetään
jotenkin (esim. lähettäjän mukaan), niin siinä vaiheessa se olisi hyvä
mahtua muistiin, joskan ei pakollista, mutta se nopeuttaa.

[Donkey Hottie]

Post by Ari Saastamoinen

Ei sinulla kaikki mailit ole missään koneessa nytkään käyttömuistissa
vaan tallennemuistissa. Koska Raspberry on täysiverinen tietokone, se

Ei mutta, jos postilaatikosta etsitään jotain, sitä järtestetään
jotenkin (esim. lähettäjän mukaan), niin siinä vaiheessa se olisi hyvä
mahtua muistiin, joskan ei pakollista, mutta se nopeuttaa.

Indeksitiedosto sinne on mahdollisesti tehty, ja haku sitä käyttäen.

Raspissa mulla mailiservin yhdessä kansiossa:

1.8M Jan 22 22:30 Maildir/.Confirmed-M/dovecot.index
10M Jan 24 19:37 Maildir/.Confirmed-HAM/dovecot.index.cache
21K Jan 24 19:05 Maildir/.Confirmed-HAM/dovecot.index.log
33K Jan 22 22:30 Maildir/.Confirmed-HAM/dovecot.index.log.2

Tuossa kansiossa on noin 55k viestiä, joten ei se kovin kattava liene se
10 megan indeksi mutta varmaan tarpeelliset siinä on.

[Donkey Hottie]

Post by Reijo Korhonen

Post by Ari Saastamoinen

Post by Reijo Korhonen
Raspberry on hieno laite 25 eurolla ja minullakin on pari sellaista ja
mediajakelukin on ollut kokeilussa. No, tptuuden nimessä ongelma siinä

Mä olen kanssa muutamaan otteeseen pohtinut, että pitäiskö tollainen
ostaa, mutta en kyllä ole keksinyt sille mitään käyttöä.

Jos sinulla on tietokoneelle käyttöä, niin on raspberryllekin. Sehän
toimii verkossa serverinä ja tekee mitä tietokoneet yleensä tekevät,
ajavat ohjelmia.
Jos en väärin tulkinnut, uusimmassa raspberryssa voi ajaa jotain
Windows10-versiota ja käyttä sitä vaikka netissä surffaamiseen.

Ei käsittääkseni voi. Se on ns. IoT Core ja taitaa olla niin ettei siinä
ole GUI:ta ollenkaan, tuskin edes TUI:ta. Sille voi lähettää netin
kautta RESTful komentoja tai noin.

Raspin oma Raspbian on pali monikäyttöisempi, enkä keksi käyttöä
Windowsille tässä.

[Reijo Korhonen]

Post by Donkey Hottie

Post by Reijo Korhonen

Post by Ari Saastamoinen

Post by Reijo Korhonen
Raspberry on hieno laite 25 eurolla ja minullakin on pari sellaista
ja mediajakelukin on ollut kokeilussa. No, tptuuden nimessä ongelma
siinä

Mä olen kanssa muutamaan otteeseen pohtinut, että pitäiskö tollainen
ostaa, mutta en kyllä ole keksinyt sille mitään käyttöä.

Jos sinulla on tietokoneelle käyttöä, niin on raspberryllekin. Sehän
toimii verkossa serverinä ja tekee mitä tietokoneet yleensä tekevät,
ajavat ohjelmia.
Jos en väärin tulkinnut, uusimmassa raspberryssa voi ajaa jotain
Windows10-versiota ja käyttä sitä vaikka netissä surffaamiseen.

Ei käsittääkseni voi. Se on ns. IoT Core ja taitaa olla niin ettei siinä
ole GUI:ta ollenkaan, tuskin edes TUI:ta. Sille voi lähettää netin
kautta RESTful komentoja tai noin.
Raspin oma Raspbian on pali monikäyttöisempi, enkä keksi käyttöä
Windowsille tässä.

Kyse on tästä <https://dev.windows.com/en-us/iot> ja <https://
www.raspberrypi.org/blog/windows-10-core-iot-starter-pack/> Kovasti oli
paketissa ledejä ja kosteuaantureita, eli samalta pikkulaitteiden
tekemiseltä näytti kuin esimerkiksi Arduino ja Raspberrynkin puolella
sillä perinteisellä linux-kernelillä, jolla toki on myt hyvin kattavasti
tehty kaikkea.

Kyse on varmaan siitä, että myös MS$ haluaa harrastajien rahat ja haluaa
myös pysyä sulautetuissa järjestelmissä varteenotettavana tekijänä ja
onhan maailmassa paljon ihmisiä, jotka osaavat Windowsia ja pelkäävät
Linuxia ja ehkä siellä Windowsin puolella on logiikoitra, joita on vaikea
siirtää Linuxille. En tiedä tiedä, mutta pitäähän jonkun nähdä tälle
markkinoita, vaikka kuten sanot saman voi tehdä Raspberryllä linux-
alustalle ja peremmin ja ilmeisesti helpommin. Mutta myös
käyttöjärjestelmät kilpailevat tässä ja annan niiden kilpailla vaikkakin
omat tarpeeni tyydyttävät kyllä vielä hyvin Raspberryn oman "virallisen"
käyttisjakelun kautta joka on debianpohjainen Linux.

[Donkey Hottie]

Post by Reijo Korhonen
Mutta myös
käyttöjärjestelmät kilpailevat tässä ja annan niiden kilpailla vaikkakin
omat tarpeeni tyydyttävät kyllä vielä hyvin Raspberryn oman "virallisen"
käyttisjakelun kautta joka on debianpohjainen Linux.

Juu, ei siinä mitään minullakaan. Pointtini oli tarkoitus olla että
siinä missä Raspboan (Debian) on yleiskäyttöinen käyttöjärjestelmä,
Windows 10 Core IoT ei ole.

.donkey

[u***@downunder.com]

On Fri, 22 Jan 2016 23:31:02 -0000 (UTC), Reijo Korhonen

Post by Reijo Korhonen
Minusta siinä eui ole mitään erikoista, että on oaineita siirtyä
1080p:hen eli lomittamattomaan kuvaan. Juvasta tyulee taas parempi ja sen
lisäksi tämä on teknisesti paljon helpompi toteuttaa,koskalomittaminen
tarkoitaa sitä, että vain joka toinen pikselkirivi lähetätään ydessä ajan
jaksossa jos ne puuttuvat seuraavassa, niin silloinhan sinulla ei ole
koskaan tarkaa tietoa siitä, mitä kuvassa oikeasti on. Arvaat siis aina
puolet kuvainformaatiosta edellisen tiedon perusteella tai sitten toistat
sen vanhan, kun et tiedä miten ne muuttuivat. Lomituksen poistolle ei ole
kuulemma olemassa järkevää algoritmia ja sehän on selvää että ei sitä voi
ollakaan.

Tuon lomitetun kuvan kuvaamisessa on ainakin ollut toinen ikävä
ominaisuus.

Helposti voisi luulla, että kamera kuvaisi 50 kuvaa sekunnissa ja
toisessa kentässä lähetettäisiin vain parittomien rivien pikselit ja
parilliset rivit heitetään pois ja vastaavasti toisessa kentässä
lähetetään parilliset rivit ja parittomat hylätään. Tämä tietysti
tuplaisi valaistustarpeen.

Käytännössä toisessa kentässä lähetetään 1+2, 3+4 jne pikselirivien
summa, toisessa kentässä 2+3, 4+5 jne rivien summat. Tämä pudottaa
staattisen tehollisen pystyresoluution jonnekin 600-700 rivin tasolle.
Tästä on se etu, että putkinäytöön ei tule häiritsevää 25 Hz
välkyntää.

Toinen vaihtoehto olisi kuvata sulkimen avulla vain 25 kuvaa
sekunnissa ja muistista lukea ensin parittomat rivit yhteen kenttään
ja parilliset toiseen kenttään, mutta silloin liikkuvaa kohdetta
katseella seuratessa liike nykii pahasti, aivan kuten
elokuvaesityksissä, jossa samaa filmiruutua näytetään kaksi tai jopa
kolme kertaa.

[Reijo Korhonen]

Post by u***@downunder.com
On Fri, 22 Jan 2016 23:31:02 -0000 (UTC), Reijo Korhonen

Post by Reijo Korhonen
Minusta siinä eui ole mitään erikoista, että on oaineita siirtyä
1080p:hen eli lomittamattomaan kuvaan. Juvasta tyulee taas parempi ja
sen lisäksi tämä on teknisesti paljon helpompi
toteuttaa,koskalomittaminen tarkoitaa sitä, että vain joka toinen
pikselkirivi lähetätään ydessä ajan jaksossa jos ne puuttuvat
seuraavassa, niin silloinhan sinulla ei ole koskaan tarkaa tietoa siitä,
mitä kuvassa oikeasti on. Arvaat siis aina puolet kuvainformaatiosta
edellisen tiedon perusteella tai sitten toistat sen vanhan, kun et tiedä
miten ne muuttuivat. Lomituksen poistolle ei ole kuulemma olemassa
järkevää algoritmia ja sehän on selvää että ei sitä voi ollakaan.

Tuon lomitetun kuvan kuvaamisessa on ainakin ollut toinen ikävä
ominaisuus.
Helposti voisi luulla, että kamera kuvaisi 50 kuvaa sekunnissa ja
toisessa kentässä lähetettäisiin vain parittomien rivien pikselit ja
parilliset rivit heitetään pois ja vastaavasti toisessa kentässä
lähetetään parilliset rivit ja parittomat hylätään. Tämä tietysti
tuplaisi valaistustarpeen.
Käytännössä toisessa kentässä lähetetään 1+2, 3+4 jne pikselirivien
summa, toisessa kentässä 2+3, 4+5 jne rivien summat. Tämä pudottaa
staattisen tehollisen pystyresoluution jonnekin 600-700 rivin tasolle.
Tästä on se etu, että putkinäytöön ei tule häiritsevää 25 Hz välkyntää.
Toinen vaihtoehto olisi kuvata sulkimen avulla vain 25 kuvaa sekunnissa
ja muistista lukea ensin parittomat rivit yhteen kenttään ja parilliset
toiseen kenttään, mutta silloin liikkuvaa kohdetta katseella seuratessa
liike nykii pahasti, aivan kuten elokuvaesityksissä, jossa samaa
filmiruutua näytetään kaksi tai jopa kolme kertaa.

Miten nykypäivä? On selvää että p-kuva on parempaa kuin i-kuva, joka on
jäänne muinaisajoilta, mutta onko nauloja riittäväti, että saataisiin se
i arkkuun? Minun silmillämni kun ne vanhatkin DVD:t näyttivät paremmilta
kuin sama TV:stä katsottuna. DVD:llä on "progressiivista" kuvaa eli
lomittamatonta p:tä ja TV:tä lomitettua eli i:tä. Full-HD kuvassa eron
luulisi olevan sitäkin selvempi.